Marskin ryyppy on marsalkka Mannerheimin nimeen liitetty snapsina nautittava väkevä alkoholiannos. Lähteiden mukaan on tärkeää, että juoma on kaadettu lasissa piripintaan tai pintajännityksen ansiosta jopa hiukan kukkuralleen ja että juoma tarjoillaan jääkylmänä ja juodaan läikyttämättä.^[1]

Juomasekoituksen yksityiskohdista on kiistelty liki 50 vuotta, eikä alkuperäisen reseptin mukaisia ainesosia enää ole saatavana. Sekoituksen kehitti alun perin Mannerheimin adjutantti Ragnar Grönvall marsalkan pyydettyä tätä tekemään jotain sulfiittispriistä tehdyn sodanaikaisen huonolaatuisen votkan, ns. tikkuviinan, maulle. Tarkoituksena oli peittää halvan viinan makua lisäämällä mukaan tilkka kalliimpia aineita.^[1]

• Mannerheim-internetprojektin mukaan sekoitukseen kuuluu litra Rajamäen akvaviittia, 2 cl kuivaa ranskalaista vermuttia ja 1 cl giniä.^[1]
• Alkon Etiketti-lehden mukaan taas käytetään 5 dl Extra Akvaviittia, 5 dl Pöytäviinaa, 2 cl Noilly Prat -vermuttia ja 1 cl giniä.
• Taru Stenvallin kirjassa Marski ja hänen hovinsa (1955) resepti on 1 l Rajamäen akvaviittia, 2 cl vermuttia ja 2 cl giniä. Kirjan ensimmäisessä kahdessa painoksessa akvaviitin määräksi oli yhden litran sijaan virheellisesti ilmoitettu 1 cl.
• Stenvallin myöhemmässä kirjassa Herrojen ja narrien näyttämöllä (1988) reseptissä oli ginin määrä laskettu yhteen senttilitraan.
• Juomanlaskija-lehden artikkelin (5/2000) mukaan oikea resepti on 5 dl kuivaa, maustamatonta viinaa, 1 cl giniä ja 2 cl makeaa (ei kuivaa) vermuttia.

Ryypyn tavaramerkki kuului pitkään Mikkelin Klubille. Vuonna 1995 yhdistys vuokrasi valmistusoikeudet brittiläiselle Allied Domecq Wines & Spirits Ltd:lle. Yritys valmistutti juomaa myyntiin kuopiolaisella Lignell & Piispasella. Marraskuussa 2005 Mikkelin Klubi kertoi myyneensä tavaramerkin kansainväliselle alkoholijätille Pernod Ricardille. Tarkkaa kauppasummaa ei kerrottu julkisuuteen, mutta sen sanottiin olevan ”miljoonia mummon markkoja”. Huhtikuussa 2009 juoman oikeudet siirtyivät aiemmin vain sen valmistuksesta huolehtineelle Lignell & Piispaselle.^[2]

Monien asiantuntijoiden mukaan tavaramerkillä myyty tuote ei kuitenkaan ole lähinnä alkuperäistä reseptiä. Alkossa myytävä Ritarin Ryyppy on lähempänä oikeaa sekoitusta – sikäli kun sitä voidaan nykyraaka-aineista valmistaa. Toisen perusosan, pöytäviinan raaka-aine on muuttunut. Tuolloin pöytäviina saatiin sulfiittiselluloosan jätelipeästä käyttämällä ja tislaamalla. Myöskään Rajamäen akvaviittia ei enää valmisteta. Altia käyttää Ritarin Ryypyssään näiden sijasta muuta akvaviittia ja viljasta valmistettua viinaa. ^lähde?

• Mikko Uola: Marskin ryyppy: marsalkkamme juomakulttuuria chevalier-kaartista ylipäällikön ruokapöytään (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2002) ISBN 951-746-385-5 (sid.)

• Mannerheim.fi
• Mikkelin Klubi