Manipuli (lat. manipulus) oli Rooman tasavallan aikaan roomalaisen legioonan taktinen perusyksikkö, jonka roomalaiset ottivat käyttöön samnilaissotien (343–290 eaa) jälkeen.

Tasavallan aikainen legioona koostui 4 200 jalkaväki- ja 300 ratsumiehestä. Näistä 1 200 oli kevyen jalkaväen sotilaita eli velites-joukkoja. Legioonan päävoima oli kuitenkin tiiviissä muodostelmassa taistelevissa jalkaväen rivistöissä, jotka oli järjestetty kolmeen riviin. Ensimmäinen rivistö eli hastatis koostui nuorimmista ja kokemattomimmista miehistä, jotka kohtasivat vihollisen ensimmäisenä. Toinen rivistö oli principes, joka koostui 20–40-vuotiaista miehistä. Viimeinen rivistö oli triarii, johon kuului legioonan kokeneimpia sotilaita.^[1]

Kaksi ensimmäistä rivistöä eli hastatis ja principes koostuivat kumpikin 1 200 miehestä mutta triarii vain 600 miehestä. Kukin rivistö oli jaettu kymmeneen manipuliin, joten legioonassa oli yhteensä 30 manipulia.^[1]

Manipuli koostui 120–160 miehestä, jotka oli jaettu kahteen 60–80 miehen kenturiaan. Kutakin kenturiaa komensi kenturio, jonka lisäksi kussakin kenturiassa oli aliupseeri (optio), sotamerkinkantaja (signifer) ja vartiopäällikkö (tesserarius).^[1]

Manipuleihin jaettu legioona oli paljon joustavampi verrattuna helleeniseen falangiin, joka tarvitsi taistelukentäkseen tasaisen kentän. Manipulilegioona taas pystyi järjestäytymään nopeasti epätasaisessakin maastossa.^[1]

Mariuksen uudistusten jälkeen manipulin korvasi suurempi taisteluyksikkö kohortti, joka oli taktisesti ja strategisesti vielä joustavampi kuin manipulit.^[2]

• Adrian Goldsworthy: Rooman sotilasmahti. WSOY, 2005. ISBN 951-23-4590-0.