MPTP
Wikipediasta
| MPTP | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Tunnisteet | |
| IUPAC-nimi | 1-metyyli-4-fenyyli-1,2,3,6-tetrahydropyridiini |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| SMILES | CN1CCC(=CC1)C2=CC=CC=C2[1] |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | C12H15N |
| Moolimassa | 173,25 g/mol |
| Sulamispiste | 40-42 °C[2] |
MPTP eli 1-metyyli-4-fenyyli-1,2,3,6-tetrahydropyridiini (C12H15N) on tetrahydropyridiinijohdannaisiin kuuluva orgaaninen yhdiste. Yhdistettä käytetään lääketieteessä Parkinsonin taudin syntymekanismien ja hoitojen tutkimiseen.
Ominaisuudet ja käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huoneenlämpötilassa MPTP on väritöntä kiteistä ainetta. Yhdisteellä on taipumus sublimoitua jo huoneenlämpötilassa.[3]
MPTP:tä muodostuu sivutuotteena desmetyyliprodiinin (MPPP) valmistuksessa erityisesti silloin kun desmetyyliprodiinia valmistetaan huumausainekäyttöön. Desmetyyliprodiinin valmistuksen eräs välivaihe hajoaa MPTP:ksi kuumennuksen tai vahvasti happamien olosuhteiden vaikutuksesta. MPTP läpäisee veri-aivoesteen ja kulkeutuu keskushermostoon. Se metaboloituu ihmisen aivosoluissa MAO‐B-entsyymin vaikutuksesta 1-metyyli-4-fenyylipyridiniumkationiksi (MPP+), joka on varsinainen neurotoksinen yhdiste. MPP+ sitoutuu neuromelaniiniin. MPP+ on voimakas NADH-dehydrogenaasin eli kompleksi I:n estäjä, ja tämän vuoksi se estää soluhengityksen, ja seurauksena on hermosolujen oksidatiivinen stressi ja lopulta kuolema. Aivojen harmaan aineen tuhoutuminen johtaa pitkälle edenneen Parkinsonin taudin kaltaiseen tilaan. Oireet helpottuvat levodopalääkityksellä.[2][4][5][6][7]
Ensimmäisen kerran synteettisen desmetyyliprodiinin käytöstä aiheutuneen Parkinsonin taudin kaltaisesta tilasta raportoitiin vuonna 1979. Tällöin oireita aiheuttanutta ainetta ei vielä kuitenkaan tunnistettu. MPTP tunnistettiin oireet aiheuttavaksi aineeksi vuonna 1982, ja tulokset julkaistiin vuonna 1983. Tämän jälkeen MPTP:stä on tullut tärkeä yhdiste tutkittaessa Parkinsonin taudin syntyä eläinkokeissa ja tutkittaessa uusia Parkinsonin taudin hoitoja.[5][7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Mptp – Substance summary PubChem. NCBI. Viitattu 20.6.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Susan Budavari (päätoim.): Merck Index, s. 1078. 12th Edition. Merck & Co., 1996. ISBN 0911910-12-3. (englanniksi)
- ↑ George Lunn, Eric B. Sansone: Destruction of Hazardous Chemicals in the Laboratory, s. 254-257. John Wiley & Sons, 2012. ISBN 978-1-118-14659-0. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 20.6.2018). (englanniksi)
- ↑ Jana Hennemann, Wolfgang Schatton & Ralf H. Lyssy: Parkinsonism Treatment, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2008. Viitattu 20.6.2018
- ↑ a b J. William Langston: The MPTP Story. Journal of Parkinson's Disease, 2017, 7. vsk, nro 1, s. 11-19. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 20.6.2018. (englanniksi)
- ↑ Hans Vogel: Drug Discovery and Evaluation, s. 826-827. Springer, 2008. ISBN 978-3-540-70995-4. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 20.6.2018). (englanniksi)
- ↑ a b Richard B. Silverman,Mark W. Holladay: The Organic Chemistry of Drug Design and Drug Action, s. 348-349. Elsevier, 2014. ISBN 9780123820303. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 20.6.2018). (englanniksi)
Text is available under the CC BY-SA 4.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.
