Litiumhydridi
Wikipediasta
| Litiumhydridi | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | LiH |
| Moolimassa | 7,949 g/mol |
| Ulkomuoto | Valkoista tai harmahtavaa kiteistä ainetta[1] |
| Sulamispiste | 686,4 °C [2] |
| Tiheys | 0,82 g/cm3[3] |
| Liukoisuus veteen | Reagoi veden kanssa |
Litiumhydridi (LiH) on litium- ja hydridi-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste. Litiumhydridiä käytetään muun muassa vedyn varastoimiseen.
Ominaisuudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Litiumhydridi on huoneenlämpötilassa valkoista tai harmahtavaa kiteistä ainetta. Yhdiste reagoi hyvin voimakkaasti veden kanssa, jolloin vapautuu vetykaasua ja muodostuu emäksistä ja syövyttävää litiumhydroksidia.[3]
- LiH + H2O → LiOH + H2
Elektrolysoitaessa sulaa litiumhydridiä muodostuu katodilla litiumia ja anodilla vetyä, mikä osoittaa yhdisteen ioniluonteen. Litiumhydridillä on myös hieman kovalenttista luonnetta, koska se liukenee dietyylieetteriin ja muutamiin muihin orgaanisiin liuottimiin.[4]
Litiumhydridi on voimakas pelkistin ja se reagoikin kiivaasti useiden hapettimien kanssa.[2][3] Aine reagoi myös halogenoitujen hiilivetyjen kanssa.[1]
Litiumhydridi on myös hyvin voimakkaasti emäksinen ja kykenee deprotonoimaan esimerkiksi alkoholimolekyylejä, jolloin niistä muodostuu alkoksideja.[2]
Valmistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Litiumhydridiä valmistetaan suoraan litiummetallista ja vetykaasusta.[3] Vetykaasu johdetaan litiummetallin pinnalle ja kuumennetaan 440 °C:n lämpötilaan. Käynnistyttyään reaktio on eksoterminen ja etenee ilman lisälämmitystä.[2]
- 2 Li + H2 → 2 LiH
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Litiumhydridi on osoittautunut käteväksi tavaksi varastoida vetyä. Yhdestä kilogrammasta yhdistettä vapautuu veden kanssa reagoidessaan 2,8 m3 vetykaasua.[5]
Litiumhydridiä voidaan käyttää pelkistimenä orgaanisessa synteesissä. Yhdiste pelkistää muun muassa happokloridit aldehydeiksi. Litiumhydridistä valmistetaan myös muita litiumyhdisteitä kuten litiumalumiinihydridiä ja litiumamidia.[2]
Litiumdeuteridi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Litiumhydridiä vastaava litium-6 deuteridi, kaava 6Li2H tai 6LiD, on fuusiopolttoaine vetypommeissa. Taistelukärjissä jotka perustuvat tyypilliseen Teller-Ulam konstruktioon, fissio laukaisee ydinräjähdyksen joka pommittaa 6LiD:tä neutroneilla tuottaen tritiumia eksotermisella reaktiolla. Sitten deuterium ja tritium fuusioituvat helium-4:ksi, neutroniksi ja 17,59 MeV:ksi energiaa.
Ennen Castle Bravo ydinkoetta luultiin että vain harvinaisempi litium-6 isotooppi synnyttäisi tritiumia nopeiden neutroneiden vaikutuksesta. Ydinkoe osoitti että myös yleisempi litium-7 myös tekee niin, tosin endotermisella reaktiolla.
Myrkyllisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Litiumhydridi on voimakkaasti syövyttävä yhdiste ja aiheuttaakin vaurioita joutuessaan kosketuksiin silmien tai ihon kanssa. Hengitettynä yhdiste aiheuttaa yskää ja hengenahdistusta sekä pahoinvointia ja sekavuutta sekä mahdollisesti myös keuhkopöhön. Nieltynä litiumhydridi aiheuttaa huonovointisuutta ja voi aiheuttaa myös tajuttomuuden.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Litiumhydridin kansainvälinen kemikaalikortti Viitattu 10.1.2010
- ↑ a b c d e Pradyot Patnaik: Handbook of inorganic chemicals, s. 500. McGraw-Hill Professional, 2002. ISBN 9780070494398. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 10.01.2010). (englanniksi)
- ↑ a b c d E.M.Karamäki: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 116. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3.
- ↑ Egon Wiberg, Nils Wiberg, Arnold Frederick Holleman: Inorganic chemistry, s. 1087. Academic Press, 2001. ISBN 978-0-12-352651-9. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 10.01.2010). (englanniksi)
- ↑ Marko Hamilo: Litium tarjoaa akuissa virtaa – ja lääkkeinä mielenrauhaa. Helsingin Sanomat, 17.7.2007. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 5.10.2023.
Text is available under the CC BY-SA 4.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.
