Lionel Barrymore (s. Lionel Herbert Blythe, 28. huhtikuuta 1878 Philadelphia, Pennsylvania – 15. marraskuuta 1954 Los Angeles, Kalifornia) oli yhdysvaltalainen teatteri-, radio- ja elokuvanäyttelijä.^[1] Lisäksi hänellä on kaksi tähteä Hollywoodin Walk of Famella.

Barrymore syntyi näyttelijäperheeseen ja oli Ethel Barrymoren ja John Barrymoren vanhempi veli. Hän aloitti teatteriuransa 1900-luvun alussa. Vietettyään monta vuotta Pariisissa hän palasi Broadwaylle vuonna 1907. Vuonna 1924 hän siirtyi Broadwaylta Hollywoodiin. Hän näytteli elokuvaurallaan lukuisissa klassikoksi nousseissa elokuvissa kuten Grand Hotel (Grand Hotel, 1932), Päivälliset klo 8 (Dinner at Eight, 1933), Kaksintaistelu auringossa (Duel in the Sun, 1946) ja Myrskyvaroitus (Key Largo, 1948). Hänen ehkä kuuluisin roolinsa on kuitenkin Mr. Potterin rooli elokuvassa Ihmeellinen on elämä (It's a Wonderful Life, 1946).

Hän sai parhaan miesnäyttelijän Oscarin elokuvasta Vapaa sielu (A Free Soul, 1931).

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lionel Barrymore.

• Lionel Barrymore Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
• Lionel Barrymore NNDB:ssä

Auktoriteettitunnisteet Kansainväliset FAST ISNI VIAF WorldCat Kansalliset Norja Espanja Ranska BnF data Katalonia Saksa Israel Yhdysvallat Ruotsi Tšekki Australia Korea Alankomaat Puola Tieteilijät CiNii Henkilöt Deutsche Biographie Trove Elonet Muut Europeana NARA SNAC IdRef