Leikkauksella tarkoitetaan puiden ja pensaiden oksien lyhentämistä tai karsimista halutun muodon ja koon saavuttamiseksi. Karsimisessa poistetaan koko oksa aivan sen tyvestä tai jätetään tarvittaessa pieni tappi. Lyhentämisessä tai latvomisessa leikataan vain osa oksasta.

Monet pensaat kasvavat epäsäännöllisen muotoisiksi ja harvoiksi, jos niitä ei leikata koskaan. Harvennusleikkauksen avulla jäljelle jäävät oksat saavat enemmän ilmaa ja valoa. Leikkaamalla saadaan kasvit myös pysymään halutunlaisessa muodossa. Erityisesti pensasaitoja leikataan, jotta ne pysyisivät siisteinä muodossaan. Monet pensaslajit voi leikata välillä aivan maan tasalle. Pensaita ei tulisi leikata niin, että katkaistaan kaikki oksat samalta korkeudelta, vaan niin, että pensaat säilyttävät luonnollisen muotonsa.

Hedelmäpuita on tärkeää leikata, koska vanhojen huonosti hoidettujen puiden hedelmäsato jää vähäiseksi ja huonolaatuiseksi liian tiheän oksiston vuoksi.

Esimerkiksi koivuja ei suositella leikattavaksi, koska ne näyttävät yleensä paremmilta luonnollisesti kasvavina - siksi niille myös pitäisi jättää tarpeeksi kasvutilaa, ettei leikkuuta tarvittaisi.

Juuria leikataan tarvittaessa vain istutettaessa.

Ruohoa leikataan puutarhoissa ruohonleikkureilla.

Lehtipuita, joilla on kasvukauden alussa voimakas mahlavuoto ovat muiden muassa^[1]:

• vaahterat
• hevoskastanja
• jalopähkinät
• kirsikat
• luumut
• koivut.

Tämä vaikuttaa leikkaus ajankohtaan, joka mahlovilla puilla on keski ja loppukesä.

• Bjørg A. Raybo ja Odd Løvmo: Kotipihan pensaat, pensasaidat ja puut. Otava 2004.

• Johanna Lindholm ja Torbjörn Åkesson: Puutarhan puiden ja pensaiden leikkaaminen. Tammi 2002.
• David Squire: Leikkaa oikein puutarhassa. WSOY 2005.

Auktoriteettitunnisteet Kansalliset Ranska BnF data Saksa Israel Yhdysvallat Japani Tšekki Muut NARA