Lauttakylä
Wikipediasta
| Lauttakylä | |
|---|---|
 Huittisten keskustaa vuonna 2020. |
|
| Kaupunki | Huittinen |
| Pinta-ala | 22,16 km² [1] |
| Väkiluku | 6 543[1] (2021) |
| Väestötiheys | 295,3 as./km² |
| Postinumero(t) | 32700 |
Lauttakylä on Huittisten kaupungin keskustaajama.[2] Se sijaitsee Loimijoen ja Punkalaitumenjoen yhtymäkohdan kaakkoispuolella. Se on alueensa rakenteellinen ja hallinnollinen keskus. Lauttakylästä on kotoisin muun muassa Lauttakylän Auto ja Lauttakylän Luja. Se sijaitsee liikenteellisessä solmukohdassa, Valtatie 2:n, Valtatie 12:n ja Kantatie 41:n yhtymäkohdassa. Lauttakylän pääkatu on Risto Rytin katu. Muita merkittäviä katuja ovat Lauttakylänkatu, Huittistenkatu ja Karpintie. Lauttakylässä sijaitsee myös Huittisten kirkko. Lauttakylän postinumero on 32700 Huittinen, ennen 1.1.1980 postitoimipaikan nimi oli Lauttakylä.[3] Lauttakylän väkiluku oli 6 543 vuonna 2021.[1] Lauttakylän nimi tulee vanhasta joenylityspaikasta.[4]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lauttakylän erottamista omaksi kaupungikseen suunniteltiin 1700-luvulla.[5] Puoltavana tekijänä oli muunmuassa edullinen sijainti Poriin, Turkuun ja Hämeenlinnaan johtavien teiden risteyksessä, sekä vesireitit, jotka aiottiin perata purjehduskelpoisiksi. Perkaaminen ei kuitenkaan onnistunut ja hanke kariutui.[4]
Lauttakylästä muodostui Lounais-Suomen tärkein maantieliikenteen solmukohta jo kauan ennen autojen aikakautta. Tampere–Pori- ja Toijala–Turku-radat olivat kaukana, eivätkä vesiväylät olleet pitkillä matkoilla kulkukelpoisia. Tosin Lauttakylästä oli 1890-luvulta 1930-luvulle saakka laivayhteys Tampere–Pori-radan Kyttälän rautatieasemalle. Vuodesta 1938 lähtien Lauttakylä oli valtateiden 2 ja 9 risteyskohta sekä kantatie 57:n toinen päätepiste.[6]
Jo 1920-luvun lopulta lähtien Lauttakylästä oli suorat linja-autoyhteydet Helsinkiin, Turkuun, Poriin ja Tampereelle. Lauttakylän ensimmäinen linja-autoasema sijaitsi 1930-luvun alussa rakennetun huoltoaseman yhteydessä. Nykyinen, arkkitehti Kauko Tiihosen suunnittelema linja-autoasema valmistui vuonna 1965. Ennen Huittisten muuttumista kauppalaksi vuonna 1972 Lauttakylän linja-autoasema oli Suomen vilkkain maaseudun linja-autoasema, jolta lähti päivittäin 150 linja-autovuoroa, ja Lauttakylän Auto Suomen suurin maalaiskunnasta käsin toimiva linja-autoyhtiö.[6]
Kaupunginosat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hein-Erkkilä
- Huhkola
- Huhtamo
- Jokilevo
- Jokisivu
- Junttila
- Kaharila
- Karhiniemi
- Kiviranta
- Korkeakoski
- Korvenkylä
- Kuninkainen
- Lauha
- Lauhankylä
- Leppäkoski
- Loima
- Löysälä
- Mauriala
- Mauru
- Mommola
- Nanhia
- Palojoki
- Pappilanniemi
- Pyhällys
- Raijala
- Rekikoski
- Ristikangas
- Räikänmaa
- Sahko
- Sampu
- Suttila
- Takkula
- Untonmäki
- Vanhakoski
- Vesiniittu
Välimatkat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähikunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Punkalaidun 25 km
Urjala 50 km
Akaa 75 km
Sastamala 25 km
Kokemäki 22 km
Eura 30 km
Forssa 65 km
Loimaa 52 km
Pori 62 km
Rauma 67 km
Suuremmat kaupungit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helsinki 180 km
Hämeenlinna 119 km
Tampere 77 km
Turku 90 km
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Väestö 31.12. muuttujina Vuosi, Taajama ja Tiedot PxWeb. Viitattu 17.2.2023.[vanhentunut linkki]
- ↑ Tietoa Huittisista - Huittisten kaupunki www.huittinen.fi. Viitattu 8.12.2022.
- ↑ POSTI- JA LENNÄTIN HALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Raimo Viikki: Suur-Huittisten Historia III 1, s. 494. Huittisten kaupunki, 1989. ISBN 952-90-1262-4.
- ↑ Finlandia Otavan iso maammekirja 2, s. 70–73. Helsinki: Otava, 1984. ISBN 951-1-07703-1.
- ↑ a b Kirsti Lehtomäki (toim.): Linjakasta menoa (Mobilia-vuosikirja 2018, s. 55–56. Kangasala: Mobilia-säätiö, 2018. ISBN 978-952-67739-8-8.
| ||||||||||||||
Text is available under the CC BY-SA 4.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.
