LAD
Wikipediasta
Vasen laskeva haara (kutsutaan myös LAD, englanninkielisistä nimistä left coronary artery, anterior descending branch) eli vasemman sepelvaltimon laskeva haara, joka tunnetaan myös "widow maker" leskentekijänä, on sydämen verisuoni.[1]
Toiminto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toimittaa 45-55 % vasemman kammion (LV) verenkierrosta ja pidetään siksi tärkeimpänä verisuonena sydämen verenkierrolle.
-
Eräs EKG jossa Wellens:n syndrooma rintakivussa -
Vastaavasti EKG rintakivuttomana, huomaa biphasic T aallot V2 ja V3:ssa
Lesken tekijä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vasenta sepelvaltimohaaraa kutsutaan myös lesken tekijäksi.[2][1][3] [4][5]
Tätä termiä käytetään koska tämä valtimohaara toimittaa verta suureen osaan sydäntä, ja tämän vuoksi tukos voi johtaa massiiviseen sydänkohtaukseen josta todennäköisenä seurauksena äkillinen kuolema. Jopa pieni määrä plakkia tällä alueella (useista eri syistä joita ei täysin tiedetä) voi irrota ja aiheuttaa kuoleman kuten esimerkiksi NBC:n toimittaja Tim Russert:lle kävi.[6]
Sydänkohtauksen iskiessä eloonjääntiaika vaihtelee minuuteista useaan tuntiin. Nopeasti etenevistä oireista pitäisi huomata välittömän avun tarve. Alkuoireina voi ilmetä mm. pahoinvointia, hengenahdistusta, pääkipua, sormien tunnottomuutta ja epäsäännöllistä pulssia. Oireet voidaan sekoittaa ruokamyrkytykseen tai flunssaan. Kuolema ei seuraa välittömästi vaan sydämen verenkierron estyessä vasta 10 -20 minuutin kuluessa. Uhri ilman pulssia ja hengitystä on edelleen elossa, eläen hapesta joka on varastoituneena vereen ja voi olla pelastettavissa.[7]
Muita kuvia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Sepelvaltimot merkitty punaisella tekstillä -
Aortta ja sen haarat. -
Sydänkohtaus -
Kaavakuva verenkierrosta -
Sydämen sepelvaltimot -
Sydämen sepelvaltimoalueet
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b (2007) Textbook of Cardiovascular Medicine. Lippincott Williams & Wilkins, 283. ISBN 9780781770125. Viitattu 6 November 2014. “The most worrisome type is the proximal left anterior descending (LAD) MI, often referred to as the widow-maker infarction, which carries a high mortality and is attributed to an occlusion of the LAD before or at the first septal perforator.”
- ↑ Lewis, Kathryn (1 December 2009). Multiple Lead ECGs: A Practical Analysis of Arrhythmias. Cengage Learning, 10. ISBN 9781435441248. Viitattu 6 November 2014. “The LAD is frequently implicated in sudden cardiac death, predominantly in adult males. Clinicians often refer to the LAD as the widow maker because obstruction here predisposes to a high incidence of sudden death.”
- ↑ (2011) "22", Paramedic Practice Today: Above and Beyond, 1st, Jones & Bartlett Publishers, 819. ISBN 978-0-323-08535-9. Viitattu 2 March 2015.
- ↑ (11 December 2009) "34", Professional Paramedic, Volume I: Foundations of Paramedic Care. Cengage Learning, 764. ISBN 1-4283-2345-7. Viitattu 2 March 2015.
- ↑ (1 January 2011) Cardiac Imaging. Thieme, 188. ISBN 978-1-60406-186-4. Viitattu 2 March 2015.
- ↑ Morgan, David. "TV newsman Tim Russert dies of heart attack", Reuters, June 13, 2008. Luettu June 13, 2008. Archived from the original on kesäkuu 24, 2008.
- ↑ Surviving a Widow-Maker Heart Attack June 2009. AOL Health. Arkistoitu 25.8.2009. Viitattu June 2009.
Text is available under the CC BY-SA 4.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.
