Kyynärvarsi (antebrachium) on kyynärpäästä ranteeseen asti ulottuva osa ihmisen käsivarresta. Termiä käytetään anatomiassa erottamaan se olkavarresta. Kyynärvarressa on kaksi pitkää luuta: kyynärluu (ulna) ja värttinäluu (radius). Luut on yhdistetty luidenvälisellä kalvolla. Kyynärvarressa on useita lihaksia, jotka osallistuvat sormien, ranteen ja kyynärnivelen liikuttamiseen. Kyynärvarsi on ihon peitossa ja posteriorisesti karvaisempi kuin anteriorisesti. Historiallinen pituuden mittayksikkö kyynärä perustuu kyynärvarren käyttämiselle mittana.

Kanadalaisilla koululaisilla tehtyjen mittausten^[1] mukaan tyttöjen ja poikien kyynärvarren keskipituus (cm) on seuraavan taulukon mukainen.

Kyynärvarren lihakset voidaan jakaa niiden aiheuttaman liikkeen (lihasten funktion) tai sijainnin mukaan. Funktion mukaan kyynärvarren lihakset voi jakaa esimerkiksi ranteen koukistajiin (fleksorit) ja ojentajiin (ekstensorit), sormien koukistajiin ja ojentajiin ja kyynärvarren rotaattoreihin (pronaattorit ja supinaattorit). Lihaksilla on kuitenkin päätehtävänsä lisäksi muita tehtäviä.

Kyynärvarressa kulkee kolme hermoa: värttinähermo (n. radialis), keskihermo (n. medianus) ja kyynärhermo (n. ulnaris). Karkeasti ajatellen ojentajalihaksia hermottaa värttinähermo ja koukistajia keskihermo. Kyynärhermo menee koko kyynärvarren läpi ja hermottaa kämmenen lihaksia.

Värttinä- ja kyynärvaltimo ja niiden haarat toimittavat veren kyynärvarteen. Nämä yleensä kulkevat kyynär- ja värttinäluun edessä koko kyynärvarren matkan.