For faster navigation, this Iframe is preloading the Wikiwand page for Kuvaputki.

Kuvaputki

Wikipediasta

Poikkileikkauskuva katodisädeputkesta. 1. elektronitykit, 2. elektronisuihkut, 3. keskityskelat, 4. poikkeutuskelat, 5. anodikaapeli, 6. jakoverkko joka erottaa elektronisuihkut tarkalleen kullekin pikselille, 7. loisteainekerros, 8. lähikuva loisteainekerroksesta (värillinen alue), jakoverkosta (harmaa) ja elektronisuihkuista (jakoverkon reiän läpi tulevat kapeat sektorit).
Television kuvaputki takaa, kuvapuoli alaspäin.
Television kuvaputki takaa, kuvapuoli alaspäin. Putken ympärillä ovat poikkeutuskelat.
Katodisädeputken päässä oleva elektronitykki lähikuvassa.
Juova- ja pystypoikkeutuskelat irrotettuna putkesta ja kuvattuna sisältä.
Periaate, kolme tykkiä vaakarivissä ja maskin pystyraot.

Kuvaputki eli katodisädeputki (CRT, engl. Cathode Ray Tube) on erikoisrakenteinen elektroniputki, jota on 2000-luvun puoleen väliin saakka yleisesti käytetty näyttönä televisioissa ja tietokonenäytöissä sekä elektroniikan mittalaitteissa.

Lähes aina puhuttaessa katodisädeputkesta tarkoitetaan kuvaputkea, mutta tarkkaanottaen kyse on kokonaisesta elektroniputkien luokasta, jossa yhteistä on kiihdytettyjen elektronien suihku katodisäde. Tällaisia ovat kuvaputkien lisäksi esimerkiksi klystroni ja kulkuaaltoputki sekä kameraputki vidicon.

Kuvaputken takaosan elektronitykki lähettää elektronisuihkun, jota poikkeutetaan tyhjiössä joko sähkökentän avulla (esimerkiksi oskilloskoopeissa) tai magneettikentän avulla (esim. kuvaputkitelevisioissa ja kuvaputkinäytöissä). Elektronisuihkun osuessa näyttöpinnan loisteaineeseen osumakohtaan syttyy valopiste, jonka kirkkaus riippuu suihkun voimakkuudesta.[1]

Värikuvaputkissa on kolme erillistä tykkiä, yksi kullekin värille. Värikuvaputken loistepinta koostuu pistematriisista, jossa RGB-järjestelmässä on punaisia, vihreitä ja sinisiä loistepisteitä. Elektronisuihkut kulkevat erityisen maskin läpi. Sen avulla estetään kutakin osasädettä osumasta muuhun kuin kyseistä väriä muodostavaan loisteainepisteeseen. Maski toimii samalla kuvaputken anodina. Varhaisin ratkaisu oli Delta-järjestelmä ja reikämaski, jossa tykit, reiät ja loisteainepisteet ovat kolmion muodossa. Myöhemmin yleistyi In-Line järjestelmä. Siinä elektronitykit ovat rinnakkain suoralla linjalla, jolloin käytetään rakomaskia ja rakojen muotoisia, virekkäisiä loisteainesauvoja pelkkien pisteiden asemasta. Kuvasta tulee siten tarkempi ja valovoimaisempi. Tällöin kuvaputki on rasterikuvaputki tyyppinen. Toinen tyyppi on vektorikuvaputki, jossa ei ole reikämatriisia vaan katodisäde ohjataan piirtämään kuvioita kuvapinnalle.[2] Sonyn kehittämässä Trinitron-järjestelmässä on In-Line periaate mutta vain yksi tykki, jossa kolme katodia.[3][4]


Nyttemmin nestekide- ja plasmanäytöt ovat lähes kokonaan syrjäyttäneet kuvaputkitekniikan.

Vuosina 1974–80 Suomen valtio perusti ja laajensi kotimaista kuvaputkiteollisuutta. Kuvaputkitehdas Valcosta odotettiin uutta aluevaltausta, joka olisi laajentanut kotimaista elektroniikkateollisuutta.[5]

Katodisädeputki oli perustana varhaiselle tietokoneen muistille (Williams-putki) Small-Scale Experimental Machinessa.[6]

  1. cathode-ray tube (CRT) Britannica.com. Viitattu 5.2.2024.
  2. Jaakko Kurhila, Matti Mäkelä: Laitteistot: Tulostuslaitteet Tietokone grafiikan oppiaineisto. 16. toukokuuta 1997. Helsingin Yliopisto. Viitattu 5.2.2024.
  3. Sony Wiki, Trinitron Sony Wiki. 30.1.2021. Viitattu 5.2.2024.
  4. Sony: Chapter14 Trinitron Takes Off Sony History. Viitattu 5.2.2024.
  5. Vänttinen, Ville: Pragmaattista talousnationalismia vai puhdasta idealismia? : Suomen valtion televisio- ja kuvaputkiteollisuus, globaalit markkinat ja taloudellinen integraatio poliittisena kysymyksenä 1974-1980. erepo.uef.fi.
  6. The Manchester Small Scale Experimental Machine -- "The Baby" curation.cs.manchester.ac.uk. Viitattu 25.8.2017.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä tekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
  • Merkinnän syy: Säteen poikkeutus ja konvergenssi. Historia puuttuu kokonaan.
{{bottomLinkPreText}} {{bottomLinkText}}
Kuvaputki
Listen to this article

This browser is not supported by Wikiwand :(
Wikiwand requires a browser with modern capabilities in order to provide you with the best reading experience.
Please download and use one of the following browsers:

This article was just edited, click to reload
This article has been deleted on Wikipedia (Why?)

Back to homepage

Please click Add in the dialog above
Please click Allow in the top-left corner,
then click Install Now in the dialog
Please click Open in the download dialog,
then click Install
Please click the "Downloads" icon in the Safari toolbar, open the first download in the list,
then click Install
{{::$root.activation.text}}

Install Wikiwand

Install on Chrome Install on Firefox
Don't forget to rate us

Tell your friends about Wikiwand!

Gmail Facebook Twitter Link

Enjoying Wikiwand?

Tell your friends and spread the love:
Share on Gmail Share on Facebook Share on Twitter Share on Buffer

Our magic isn't perfect

You can help our automatic cover photo selection by reporting an unsuitable photo.

This photo is visually disturbing This photo is not a good choice

Thank you for helping!


Your input will affect cover photo selection, along with input from other users.

X

Get ready for Wikiwand 2.0 🎉! the new version arrives on September 1st! Don't want to wait?