Nurmii
Wikipediasta
Nurmii oli yhteisnimitys Kurkelan, Heikkilän ja Leirilän pikkukylille[1] Muolaan kunnan eteläosassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella. Nurmii sijaitsi Yskjärven itärannalla noin viisi kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta etelään.[2] Nurmiin naapurikyliä olivat pohjoisessa Pällilä, idässä Hattula, Retukylä ja Lattula sekä etelässä Vesikkala.[2] Nykyisin Nurmiin alueen kylillä ei ole omaa asutusnimeä ja ne ovat pääasiassa asumattomia. Pällilän nykyasutus ulottuu kuitenkin Nurmiin pohjoisosaan.[3]
Kyläkuva
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nurmiin kylät Kurkela, Heikkilä ja Leirilä sijaitsivat seitsemänä vierekkäisenä palstana Yskjärven itärannalla. Kylistä Kurkela ja Leirilä koostuivat kahdesta erillisestä osasta ja Heikkilä kolmesta.[2] Kaikki kolme kylää olivat kooltaan pieniä ja niissä oli noin kymmenen taloa kussakin.[1] Nurmiin alueen pinta-ala oli vuonna 1936 yhteensä 6,22 neliökilometriä.[4] Kylien halki kulki kylätie Pällilästä Lehtokylän suuntaan.[5] Kylien pellot olivat keskittyneet Yskjärven rannalle kylien Pällilän puoleiseen päähän.[1][2] Nurmiin alueen kylät kuuluivat Pällilän koulupiiriin.[6]
| Peltoa (ha) | Niittyä (ha) | Metsää (ha) | Kokonaispinta-ala | |
|---|---|---|---|---|
| Heikkilä | 78,13 | 7,72 | 136,34 | 223,88 |
| Kurkela | 43,11 | 12,06 | 118,29 | 173,46 |
| Leirilä | 73,71 | 8,39 | 141,08 | 224,95 |
| Nurmii yhteensä | 194,95 | 28,17 | 395,71 | 622,29 |
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nurmiin alueen väestö evakuoitiin läntisempään Suomeen heti talvisodan alettua vuonna 1939.[7] Moskovan rauhassa 1940 alue luovutettiin Neuvostoliitolle, mutta Suomi valtasi alueen takaisin jatkosodan alussa 1941 ja kylien asukkaat pääsivät palaamaan raunioituneeseen kotikyläänsä. Jälleenrakennus keskeytyi vuonna 1944 Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alettua ja kylien asukkaat evakuoitiin uudelleen. Rauhanteossa kylät jäivät taas Neuvostoliiton puolelle.
Sodan jälkeen Muolaan siirtoväki asutettiin Lounais-Hämeeseen, jossa Nurmiin alueen asukkaat asutettiin Somerolle.[8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- toim. Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino: Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944. Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Repo 1952, s. 483-484
- ↑ a b c d Toim. Jaatinen Martti: Karjalan kartat, s. 71. Helsinki: Tammi, 1997. ISBN 951-31-0972-0.
- ↑ Jurij Artemjev: Karjalan kannas. Historia ja nykyaika. 1938-1993 1:200 000. Sankt-Peterburg: ZAO "Karta", 1993. Kartan verkkoversio (viitattu 13.1.2010)
- ↑ a b Luukka, Sarkanen & Repo 1952, s. 195
- ↑ Karjalankannas 1:200 000. Karttakeskus, 1938. Kartan verkkoversio (viitattu 12.1.2010)
- ↑ Mäkirinne Mikko: Kunnallinen elämä. Muolaa, s. 227. Teoksessa: Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino (toim.) Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944. Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3.
- ↑ Luukka & Sarkanen 1952, s. 400
- ↑ Luukka Sulo & Rämö Antti: Kohtalonvuodet 1939-1944, s. 443. Teoksessa: Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino (toim.) Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944. Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3.
| Muolaan kylät |
Ala-Kuusaa • Hanttula 2 • Harvola • Hattula • Heikkilä 3 • Heimala 5 • Himala • Hotokka • Ilola • Jaarila 5 • Jääskelä 1 • Kallainen 5 • Kannila • Karhula 2 • Kiltee • Kirkkoranta (kirkonkylä) • Koirala • Kurkela 3 • Lattula • Lavola • Lehtokylä 5 • Leipäsuo • Leirilä 3 • Muolaankylä • Myhkyrilä 4 • Määttälä • Norkkola 1 • Oinala (Oinaala) • Oravala 4 Orola 1 • Paakeli • Passila • Peikola • Peippola • Perkjärvi • Perkjärvi as • Pihkala 5 • Punnus • Pyykkölä 1 • Pällilä • Retukylä • Saavola 4 • Sakkalila 5 • Selola 5 • Soittola 2 • Sokiala • Sormula • Taaperniemi • Telkkälä • Tervola • Turulila • Vesikkala • Vihola • Ylä-Hotokka • Ylä-Kuusaa |
|---|---|
| Kyyrölän kylät |
Kangaspelto • Kyyrölä • Parkkila • Sudenoja |
Huomautuksia
1 Jääskelä, Norkkola, Orola ja Pyykkölä muodostivat käytännössä yhtenäisen kyläalueen, jota nimitettiin Keskikyläksi.
2 Vuotjärven koulupiiriin kuuluneita Soittolaa, Karhulaa ja Hanttulaa kutsuttiin toisinaan Vuotjärven kyläksi.
3 Kurkelan, Heikkilän ja Leirilän pikkukylistä käytettiin yhteisnimitystä Nurmii.
4 Myhkyrilän, Oravalan ja Saavolan pikkukylistä käytettiin yhteisnimitystä Saustala.
5 Lehtokylän koulupiiriin kuuluneista kaakkoiskulman kylistä käytettiin nimitystä Ylämaa.
6 Neljästä kylästä koostunut Kyyrölän kunta liitettiin Muolaaseen vuonna 1934.
Text is available under the CC BY-SA 4.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.
