Kujeilija on mytologioissa yleinen hahmo, jolle on tyypillistä sääntöjen rikkominen, kerskailu ja keppostelu. Kujeilijat ovat yleensä miespuolisia ja muodonmuuttajia, jotka yleensä esiintyvät eläimen hahmossa.^[1]

Kujeilijat toimivat hyvän ja pahan tuolla puolen, eivätkä he tunnusta yhteiskunnan sääntöjä. He ovat usein lapsellisia, ahneita, himokkaita ja ilkeitä, mutta myös ystävällisiä, avuliaita, nokkelia ja viisaita. He ovat joskus pellemäisiä, kömpelöitä ja hassuja, mutta heillä on yleensä hämmästyttävät selviytymiskyvyt. Kujeilija saattaa kuolla tarinan lopussa mutta palaa henkiin jatkaakseen esiintymisiään muissa tarinoissa.^[1]

Kujeilijat ovat näkyvässä osassa etenkin Amerikan ja Afrikan mytologioissa, mutta niitä esiintyy myös Euroopassa, Aasiassa, Tyynenmeren saarilla ja Australiassa. Pohjois-Amerikan tunnetuin kujeilija on Kojootti. Afrikan mytologioissa yleisiä ovat esimerkiksi Jänis, hämähäkki Ananse ja Legba (Eshu). Kreikkalaisessa mytologiassa kujeilijoita ovat Prometheus ja Hermes. Skandinaavisen mytologian kujeilija on Loki.^[1]

Tutkijoiden mukaan kujeilijamyytit ovat hyvin vanhoja, ja niiden avulla on voitu välittää moraaliopetuksia. Pulaan joutuneiden kujeilijoiden kautta on voitu opettaa, mitä huonosta käytöksestä seuraa. Toisaalta pienen eläimen hahmoisen kujeilijan selviytymistarinoilla on voitu osoittaa, kuinka näennäisen voimaton olento voi päihittää voimakkaan.^[1]