Kristiinankaupunki
Kristinestad
Perustiedot
Lyhenne	Kst [1]
Rataosa	Perälä–Kristiinankaupunki (purettu)
Sijainti	62°16′15″N, 21°23′25″E
Osoite	Asemakatu, 64100 Kristiinankaupunki
Kunta	Kristiinankaupunki
Avattu	1913
Lakkautettu	1982
Asemarakennus
Tyyppi	jugend-tyylinen asema
Suunnittelija	Thure Hellström
Materiaali	puu
Seinäjoki–Kaskinen Km   Lyh. Liikennepaikat Kaskisten satama Kantatie 67:n tasoristeys 114,0 Ksk Kaskinen Seututien 676 tasoristeys Puronkylä Seututien 676 tasoristeys 102,5 Närpiönjoki 101,7 När Närpiö Valtatie 8:n alitus Karila Kantatie 67:n ylitys 116,~ Kristiinank. satama 114,~ Kst Kristiinankaupunki Laitakylä Tiukka Puskamarkki 98,~ Kjo Karijoki Viitiluhta Viitinkylä 89,2 88,9 Pr Perälä Kaleva Aurala Seututien 687 tasoristeys 80,9 Tuv Teuva Hirsiahde Ätö Äystö Kto Kainasto Survoneva Luomankylä Kantatie 67:n alitus 52,6 Kji Kauhajoki Turja Kohlu Laturi Harjankylä 47,1 Luo Lohiluoma Lahoo Koukkari Hakuni Kakkuri Mie Mietaa Louvonmäki 34,~ Krk Kurikka Seututien 689 tasoristeys Paavolankylä Levula 28,~ Antila Hirvelänkylä Pan Panttila Raamitie Koivistonkylä Keskinentie Jouppila Penttilä Hakarinta Kataja Rahkola Valtatie 3:n ylitys 26,5 Kyrönjoki 25,9 Kos Koskenkorva Havusela Akkala Tiilitie Huikkula Isokoivu Peurala Hannuksela Rinne 16,~ Ilj Ilmajoki Seututien 701 tasoristeys Nikkola Niemi-Nikkola Tmk Tuomikylä Saunio Kosola Latomäki Jouppi Seinäjoki Itikka  Vaasaan  Ouluun Kantatie 67:n ylitys 1,4 Sk Seinäjoki 0,0 Skt Seinäjoki tavara  Haapamäelle  Tampereelle Merkkien selitykset
Infobox OK

Kristiinankaupungin rautatieasema (lyh. Kst, ruots. Kristinestads järnvägsstation) oli rautatieasema Suomen rataverkkoon kuuluneella rataosalla Perälä–Kristiinankaupunki. Liikennepaikka oli rataosuuden pääteasema, ja sieltä oli ratayhteys Kristiinankaupungin satamaan. Asemalla oli myös pieni veturitalli.

Rataosuus valmistui vuonna 1913, ja radan rakentamistöiden yhteydessä valmistunut jugend-tyylinen asemarakennus on Thure Hellströmin suunnittelema.

Henkilöliikenne Kristiinankaupunkiin lakkautettiin vuonna 1968 ja tavaraliikenne vuonna 1982. Lakkautuksen jälkeen seurasi radan purkaminen, ja rautatien rakennukset siirtyivät eri vaiheiden kautta yksityisomistukseen. Asemarakennusta on kunnostettu 1990-luvulta lähtien.