Kriittinen ajattelu on taito analysoida informaatiota objektiivisesti ja muodostaa perusteltu käsitys.^[1] Se on huolellista ja tavoitteellista ajattelua.^[2] Kriittisen ajattelun opettaminen on yleinen koulutuksen tavoite.^[2]

Kriittisen ajattelun määritteli ensimmäisenä yhdysvaltalainen filosofi John Dewey teoksessaan How We Think (1910), suomeksi ‘kuinka me ajattelemme’. Dewey kutsui esittelemäänsä taitoa ”pohdiskelevaksi ajatteluksi”. Nimitys ”kriittinen ajattelu” otettiin käyttöön myöhemmin.^[3]

Dewey määritteli kriittisen ajattelun ”minkä tahansa uskomuksen tai oletetun tiedon aktiiviseksi, sinnikkääksi ja huolelliseksi harkitsemiseksi sitä tukevien perusteiden ja siitä seuraavien päätelmien valossa”. Deweyn jälkeen kriittiselle ajattelulle on esitetty kymmeniä hiukan erilaisia määritelmiä, joissa korostetaan menetelmän eri puolia.^[4]

Kriittisessä ajattelussa on yleisen käsityksen mukaan kolme toisiinsa yhdistynyttä osaa:^[5]

1. Tieto, mukaan lukien tietämys kriittisen ajattelun komponenteista, kuten logiikasta, kielestä ja argumentaatiosta.
2. Taidot hyödyntää kriittisen ajattelun komponentteja todellisissa tilanteissa.
3. Mielenlaatu: Henkilökohtaiset ominaisuudet, jotka saavat ihmisen asettamaan järkeilyn muiden oppimisen tai päätöksenteon tapojen edelle, halu ja valmius soveltaa kriittisen ajattelun työkaluja, ja sitoutuminen kriittisen ajattelun hyödyntämiseen rehellisesti ja eettisesti.

Kriittisen ajattelun prosessiin kuuluu monenlaisia mentaalisia tekoja ja tapahtumia, kuten havainnointi, erilaiset tunteet (ihmetys, halu ratkaista, tyydytys ratkaisun jälkeen), kysymyksenasettelu, mahdollisten ratkaisujen keksiminen, ratkaisuvaihtoehtojen seurausten päättely, olemassaolevan tiedon hyödyntäminen ratkaisujen keksimisessä tai päättelyssä, kokeileminen, neuvojen etsiminen, argumenttien tunnistaminen ja analyysi, käsityksen muodostaminen sekä päätöksen tekeminen.^[2]

Kriittinen ajattelija kykenee tekemään järkeviä päätelmiä saamansa informaation pohjalta. Hän kykenee erottelemaan hyödylliset ja hyödyttömät yksityiskohdat ratkaistessaan ongelmia tai tehdessään päätöksiä.^[1]

Yhdysvaltalainen kriittistä ajattelua edistävä Foundation for Critical Thinking -säätiö on määritellyt kahdeksan ”tärkeää älyllistä luonteenpiirrettä”, jotka kriittisellä ajattelijalla kuuluisi olla.^[6]

• Älyllinen nöyryys: omien tietojen rajojen ja oman järkeilyn mahdollisten vikojen tunnustaminen.
• Älyllinen rohkeus: kyky puolustaa omia uskomuksia luottavaisesti, hyväksymättä passiivisesti kuulemansa edes sosiaalisen paineen edessä.
• Älyllinen empatia: valmius nähdä asiat muiden näkökulmasta heidän asemansa ymmärtämiseksi.
• Älyllinen autonomia: kyky ajatella omilla aivoillaan, mutta samalla pitää oma järkeily hallinnassa.
• Älyllinen tinkimättömyys: kyky ajatella ja argumentoida rehellisesti sekä soveltaa samoja älyllisiä vaatimuksia niin itseen kuin toisiinkin, ja valmius myöntää olleensa väärässä.
• Älyllinen sinnikkyys: valmius tehdä kovaa työtä vastausten löytämiseksi tai oman kannan puolustamiseksi.
• Luottamus järkeen: usko siihen, että järkeen tukeutuminen on lopulta kaikkien etu tiedon saamiseksi ja ongelmien ratkaisemiseksi.
• Tasapuolisuus: halu kohdella kaikkia näkökulmia tasapuolisesti, riippumatta omista uskomuksista tai tunteista, tai yhteisön normeista.

• Haber, Jonathan: Critical Thinking. The MIT Press, 2020. ISBN 978-0-262-53828-2.