Kolopesijälintu
Wikipediasta
Kolopesijälinnut tekevät pesänsä puunkoloon. Kolopesijöitä ovat Suomessa esimerkiksi tikat, pöllöt, muutamat vesilinnut, kuten telkkä ja isokoskelo, sekä monet pikkulinnut, kuten kirjosieppo ja tiaiset.
Kolopesijät ovat riippuvaisia lahopuusta, josta löytyy sopivia koloja. Tunnetuimpia kolopesijöitä ovat ehkä tikat, jotka itse hakkaavat puuhun pesäkolonsa. Myöhemmin muut linnut ja myös esimerkiksi lepakot, näädät, oravat ja liito-oravat saattavat muuttaa vanhoihin tikankoloihin. Tikat ovatkin siten usein avainlajeja ekosysteemissä.
Tehometsätalouden aiheuttama lahopuun merkittävä väheneminen uhkaa monia kolopesijöitä. Esimerkiksi aiemmin yleisen hömötiaisen määrä on vähentynyt Suomessa 2000-luvulla 40 prosenttia, ja nyt lajia pidetään alueellisesti vaarantuneena.
Linnunpönttöjen tekeminen helpottaa kolopesijöiden asuntopulaa. Vuosina 2016–2017 Suomessa järjestettiin Miljoona linnunpönttöä -kampanja, jonka aikana nikkaroitiin yli 1,3 miljoonaa pönttöä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Text is available under the CC BY-SA 4.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.
