Kiinan korealaiset
Wikipediasta
| Kiinan korealaiset | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Väkiluku |
 Kiina 1 920 597 |
|||||||||||||||
|
Merkittävät asuinalueet
|
||||||||||||||||
| Kielet | korea, kiina | |||||||||||||||
| Uskonnot | korealainen šamanismi, buddhalaisuus, kristinusko | |||||||||||||||
Kiinan korealaiset ovat Kiinassa asuvia korealaisia. He asuvat pääasiassa Jilinin, Heilongjiangin ja Liaoningin maakunnissa. Jilinin maakunnassa sijaitsee Yanbianin korealaisten autonominen prefektuuri. Vuoden 1990 väestönlaskennassa korealaisia oli Kiinassa yhteensä 1 920 597.
Asuinalue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 1990 väestönlaskennan mukaan korealaisista 1 181 964 asui Jilinissä, 450 398 Heilongjiangissa, 230 378 Liaoningissa ja 22 641 Sisä-Mongoliassa. Jilinin maakuntaan kuuluvassa Yanbianin korealaisten autonomisessa prefektuurissa heitä oli 821 479, eli 43 % prefektuurin koko väestöstä.[1] Joitakin korealaisia asuu myös kauempana lännessä Xinjiangin alueella[2].
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Useampia tuhansia korealaisia muutti Kiinan koillisosaan 1600-luvulla, mutta suurempi muuttoaalto tuli vasta 1800-luvun puolella. Qing-dynastia oli estänyt muuttamisen nykyisen Jilinin alueelle pitkän aikaa, sillä ylimystö käytti aluetta metsästysalueena. Kuitenkin vuonna 1860 alueelle päästettiin ensin han-kiinalaisia ja nälänhädän iskettyä Koreaan vuonna 1869 alueelle muutti myös korealaisia. Korealaisia muutti myös Japanin vaikutusvallan pelossa 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Ensimmäiset korealaiset koulut alueella avasivat ovensa vuonna 1901. Japanin otettua Korean kokonaan haltuunsa Kiinan puolelle tuli jopa 2,5 miljoonaa korealaista, joista osa tosin muutti myöhemmin takaisin Korean puolelle. Pakolaisia tuli myös Korean sodan sytyttyä 1950-luvulla. Yanbianin korealaisten autonominen prefektuuri perustettiin vuonna 1952.[2]
Kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Korean kielellä on virallinen asema Yanbianissa. Alueella on korealaisia kouluja ja korean kielellä julkaistaan kahtatoista lehteä. Viideltä radio- ja televisiokanavalta tehdään koreankielisiä lähetyksiä. Kaupungeissa asuvat korealaiset puhuvat yleensä myös kiinaa. Korealaiset viljelevät riisiä, jonka viljelystaidon he toivat mukanaan Koillis-Kiinaan. Korealaisilla on maine hyvin tuotteliaina riisinviljelijöinä, mikä perustuu heidän taidolleen viljellä sitä myös kylmissä olosuhteissa. Monet Kiinan korealaisista harjoittavat korealaista šamanismia, jonka lisäksi harjoitetaan myös buddhalaisuutta ja kristinuskoa.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Kelvin Ember, Carol R. Ember, Ian Skoggard: Encyclopedia of World Cultures - Supplement, s. 175-178. Gale Group, 2002. ISBN 0-02-865671-7. (englanniksi)
- ↑ a b James S. Olson: An ethnohistorical dictionary of China, s. 302-305. Greenwood Press, 1998. ISBN 0–313–28853–4. (englanniksi)
Text is available under the CC BY-SA 4.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.
