Kauko Räike (vuoteen 1936 Rydberg^[1], 30. kesäkuuta 1923 Pori – 11. marraskuuta 2005 Pori) oli suomalainen kuvanveistäjä ja kulttuurivaikuttaja. Hänet tunnetaan Kankaanpään taidekoulun perustajana ja sen rehtorina.^[2] Räike oli nonfiguratiivisen taiteen varhainen edustaja Suomen kuvanveistäjien joukossa. Hänen puolisonsa oli taiteilija Sinikka Räike.^[3]

Laivapuusepän perheeseen Porin Reposaaressa syntynyt Räike muutti perheensä mukana Helsinkiin 1930-luvulla. Hän pääsi ylioppilaaksi vuonna 1945 ja opiskeli Taideteollisuusopistossa vuosina 1947–1950.^[2] Vuonna 1952 Räike muutti Kankaanpäähän ja alkoi työskennellä kuvaamataidonopettajana.^[4] Ensimmäisen näyttelynsä hän piti Imatralla vuonna 1953. Räike korosti toiminnassaan usein maakunnallisuuden merkitystä suhteessa Helsinki-keskeisyyteen. Hän kuului satakuntalaisista taiteilijoista koostuneeseen taiteilijaryhmään ”100”.^[5] Vuonna 1965 hän oli perustamassa Kankaanpään taidekoulua ja toimi sen rehtorina vuoteen 1972 saakka. Tasavallan presidentti myönsi Räikkeelle professorin arvonimen vuonna 1983.^[2]

Kauko Räikkeen teokset olivat aluksi esittäviä, mutta hän siityi välivaiheiden kautta abstraktiin muotokieleen. Hän on tullut tunnetuksi julkisista veistoksista.^[2] Räike teki useita sankaripatsaita, muotokuvia, muistomerkkejä ja mitaleja. Hän teki muun muassa Kankaanpään hautausmaalle Vakaumuksensa puolesta kärsineiden muistomerkin (1953)^[6], Porin Itäpuistoon Porilaisten muistomerkin (1961)^[7] ja Tampereen yliopiston edustalle Väinö Voionmaan muistomerkin Kasvu (1965)^[8].

Räike lahjoitti yhdessä puolisonsa, kuvanveistäjä ja taidemaalari Sinikka Räikkeen kanssa vuonna 1995 Kankaanpään kaupungille lähes koko hallussaan olleen tuotantonsa, joka sijoitettiin Kankaanpään kaupunginmuseoon. Kokoelmaan kuuluu lähes 400 teosta. Vuonna 2009 pariskunnan poika Lauri Räike lahjoitti museolle lehtileikekokoelman, joka on miltei täydellinen taiteilijapariskuntaa koskeva aineisto vuosilta 1950–2009. Aineisto kertoo Kankaanpään taidekoulun historiasta ja liittyy koko suomalaisen kuvataiteen modernismin kehitykseen.^[9]

• Vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkki, 1953, Kankaanpää.
• Kaarlo Sarkian muistomerkki, 1959, Kiikka.
• Tasala Vilkk ja Hakkri Iiro, 1960, Rauma.
• Porilaisten muistomerkki, 1961, Pori.
• Väinö Voionmaan muistomerkki Kasvu, 1965, Tampereen yliopisto.
• Rauhan kellot Vuoksenniskan sankarihautausmaa, 1963, Imatra.
• Verner Viitasaaren muistoreliefi, 1967, Kokemäki.
• Torso, 1971, Kankaanpää.
• Kankaanpään postitalon tiilireliefi, 1971.
• Sampo vuoressa, 1975, Kankaanpää.
• Pitsinnyplääjä, 1976, Rauma.
• Risto Rytin muistomerkki, 1979, Huittinen.

Sankaripatsaat

• Isojoki, 1954
• Merikarvia, 1956
• Honkajoki, 1957
• Alatornio, 1959
• Kauvatsa
• Nakkila, 1961
• Vuoksenniska, 1963

• 
  Sureva äiti ja tytär, sankarimuistomerkki, 1956, Merikarvia.
• 
  Honkajoen sankarihautausmaan muistomerkki, 1958, Kankaanpää
• 
  Istuva poika, 1959, Pori.
• 
  Rumpalipoika, 1960, Pori.
• 
  Tasala Vilkk ja Hakkri Iiro (Purjelaiva-aikakauden muistomerkki), 1960, Rauma.
• 
  Kaarlo Sarkian muistomerkki, 1960, Kiikka.
• 
  Kolme enkeliä, sankarimuistomerkki, 1961, Nakkila.
• 
  Rauhan kellot sankarimuistomerkki, 1963, Imatra.
• 
  Kasvu / Väinö Voionmaan muistomerkki, 1965, Tampere.
• 
  Sampo vuoressa, 1975, Kankaanpää.
• 
  Nyplääjäpatsas, 1976, Rauma.
• 
  Risto Rytin muistomerkki, 1979, Huittinen.

• Kauko Räike. Näyttelyluettelo Kauko Räike, Veistoksia, Porin taidemuseo 23.9.–16.10.1983. Porin taidemuseo, 1983. ISBN 951-9355-00-6.

Auktoriteettitunnisteet: Henkilöt Uppslagsverket Finland