Kasvipassi
Wikipediasta
_01.jpg)
Kasvipassi on Euroopan unionin (EU) kasvinterveysasetuksen mukainen merkintä, jota käytetään kasveissa silloin, kun ammattimaiset toimijat siirtävät puutarhakasveja EU:n alueella maasta toiseen.[1][2] Kasvipassin tarkoitus on estää tautien ja tuholaisten leviäminen Euroopan unionin sisällä siten, että passin tietojen avulla voidaan jäljittää tuhoojia sisältävät kasvit.[3] Passi myönnetäänkin sellaisille kasvierille, joiden osalta yrityksen omavalvonta on vahvistanut, että niissä ei ole kiellettyjä kasvintuhoojia. Passia voidaan käyttää niin tukku- kuin vähittäismyynnissäkin.[2] Kaikilla kasveilla ei tarvitse olla kasvipassia, vaan ainoastaan sellaisilla, jotka voivat olla vaarallisten kasvitautien ja tuholaisten isäntäkasveja.[3]
Kasvipassin vaativat taimet ja sellaiset lisäysmateriaalit kuin pistokkaat, sipulit ja mukulat, ruukku- ja ryhmäkasvit, siemenperunat, nurmikot sekä jotkin siemenet. Kasvipassi saatetaan kiinnittää erän jokaiseen kasviin, ruukkuun tai kasvin nimilappuun, tai useita kasveja sisältävään pakkaukseen. Suomen sisäisessä kaupassa kasvipassin voi myös kiinnittää kokonaiseen lähetykseen, jossa on useita kasvipakkauksia.[2]
A: Kasvin tieteellinen nimi
B: Maakoodi ja kasvipassin myöntäjän rekisterinumero
C: Jäljitettävyyskoodi
D: Alkuperämaa
Kasvipassin voi lisätä kasviin tarran, tulosteen, säleen tai painetun merkinnän muodossa.[4] Sen on myös sisällettävä tietyt tiedot. Siinä on Euroopan unionin lippu ja teksti "Kasvipassi" vähintään englanniksi (engl. Plant Passport). Lisäksi siinä tulee ilmoittaa kasvin laji tai suku tieteellisenä nimenä, maakoodi ja kasvipassin myöntäjän rekisterinumero, joissain tapauksissa jäljitettävyyskoodi, ja kasvin alkuperämaa.[2] Jäljitettävyyskoodin tarvitsevat taimet, mutta eivät tukku- ja kukkakauppoihin vietävät ryhmä- ja ruukkukasvit.[4]
Käytössä on myös erityinen ZP-kasvipassi, jossa ZP tarkoittaa suoja-aluetta. Euroopan unionissa on tiettyjä valtioita ja alueita, joilla ei esiinny joitain vaarallisia kasvintuhoojia. Nämä alueet on määritelty suoja-alueiksi. Jos suoja-alueelle viedään sellaisia kasveja, jotka voivat toimia näiden tiettyjen kasvintuhoojien isäntinä eli suoja-aluetuhoojina, kasveilla on oltava ZP-kasvipassi.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kasvinterveys 13.3.2020. Eurooppa-neuvosto. Viitattu 1.6.2024.
- ↑ a b c d Kasvipassin käyttö Ruokavirasto. Viitattu 1.6.2024.
- ↑ a b c Käsitteet Viherympäristöliitto. Viitattu 1.6.2024.
- ↑ a b Kasvinterveysasetus Kauppapuutarhaliitto. Viitattu 1.6.2024.
Text is available under the CC BY-SA 4.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.
