Karl Leonhard Reinhold
Wikipediasta
Karl Leonhard Reinhold (26. lokakuuta 1757 Wien – 10. huhtikuuta 1823 Kiel)[1] oli itävaltalainen filosofi. Hän syntyi Wienissä. Neljätoistavuotiaana hän aloitti opinnot Pyhän Annan jesuiittakoulussa, ja 1773 hän vaihtoi vastaavaan Pyhän Barnabaan kouluun. 1783 hän kyllästyi luostarielämään ja muutti Pohjois-Saksaan, asettuen Weimariin. Siellä hän toimitti Der Teutsche Merkur -kirjallisuusjulkaisua yhdessä Christoph Martin Wielandin kanssa. Myöhemmin hänestä tuli tämän vävy.
Der Teutsche Merkurissa hän julkaisi vuosina 1786–87 kirjeensä kantilaisesta filosofiasta. Se teki Kantin filosofian tunnetuksi suuremmalle yleisölle. Tämän seurauksena Reinhold sai kutsun opettajaksi Jenan yliopistoon. Hän opetti siellä vuosina 1787–1794.
Vuonna 1789 hän julkaisi pääteoksensa Versuch einer neuen Theorie des menschlichen Vorstellungsvermögens, jossa hän pyrki yksinkertaistamaan kantilaista teoriaa ja tekemään siitä yhdenmukaisemman. Myöhemmin hän sai vaikutteita Fichteltä ja uskonnollisten tunteiden perusteella Jacobilta ja Bardililta. Hänen maineensa perustuu kuitenkin kokonaan aiempiin teoksiin, joissa hän kutsui filosofiaansa "elementaarifilosofiaksi".
Vuonna 1794 Reinhold otti vastaan viran Kielin yliopistossa. Hän opetti siellä kuolemaansa vuoteen 1823 saakka.
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Briefe über die Kantische Philosophie ("Kirjeitä kantilaisesta filosofiasta", 1786–87)
- Versuch einer neuen Theorie des menschlichen Vorstellungsvermögens ("Yritys uudesta teoriasta koskien ihmisen kuvittelukykyä", 1789)
- Fundament des philosophischen Wissens ("Filosofisen tiedon perusta", 1791)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Breazeale, Dan: Karl Leonhard Reinhold The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)
| ||||||||||||||||||||||
Text is available under the CC BY-SA 4.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.
