Kanta-palvelut ovat sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisia digitaalisia palveluja Suomessa. Kanta-palvelujen kokonaisuus tarjoaa digitaalisia palveluja julkiselle ja yksityiselle sosiaali- ja terveydenhuollolle, apteekeille ja kansalaisille. Kanta-palvelujen digitaalisten palvelujen kokonaisuuteen kuuluu useita eri palveluja, joista tunnetuin on OmaKanta.

Kanta-palveluja kehitetään Kansaneläkelaitoksen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyönä. Palvelujen käyttäjiin kuuluvat kansalaiset, apteekit sekä julkinen ja yksityinen sosiaali- ja terveydenhuolto. Kanta-palveluihin tallennettuja tietoja voidaan hyödyntää myös tutkimuskäytössä.^[1] Kansallisena palveluna Kanta-palvelut mahdollistavat potilas- tai asiakastietojen liikkumisen eri palvelunantajien välillä, eli esimerkiksi hyvinvointialueiden välillä tai julkisen ja yksityisen terveydenhuollon välillä.^[2] Terveydenhuollon kannalta eräs hyöty on, että yhteydenottojen määrä vähenee, kun asiakkaat voivat katsoa tietojaan itse OmaKannasta.^[3]

OmaKanta on valtakunnallinen verkkopalvelu, jota ylläpitää Kelan Kanta-palvelut. OmaKannasta käyttäjä näkee muun muassa terveydenhuollon kirjaamia potilastietoja sekä laboratorio- ja röntgentutkimusten tuloksia. Palvelussa voi myös pyytää reseptin uusimista ja sinne voi tallentaa hoito- ja elinluovutustahtonsa. OmaKantaan on tulossa vähitellen myös sosiaalipalvelujen tietoja.^[4]

Suurin osa suomalaisista käyttää OmaKantaa. Vuonna 2023 OmaKantaa käytti 3,1 miljoonaa henkilöä yhteensä 35 miljoonaa kertaa.^[5] OmaKannan käyttö vaatii suomalaisen henkilötunnuksen ja tunnistautumisvälineet. Palveluun kirjautumiseen käytetään verkkopankkitunnuksia, mobiilivarmennetta tai sirullista henkilökorttia.^[4]

Kanta-palveluihin kuuluu myös erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille ja organisaatioille suunnattuja palveluja, kuten esimerkiksi

• Resepti-palvelu: palvelukokonaisuus, jonka avulla säilytetään ja hallinnoidaan reseptitietoja ja lääkkeiden toimitustietoja. Palvelua käyttävät kaikki apteekit tai sosiaali- tai terveydenhuollon palvelunantajat, jotka määräävät tai toimittavat lääkereseptejä. Suomessa reseptit määrätään pääsääntöisesti aina sähköisinä.^[6]
• Lääketietokanta: sisältää lääkkeen määräämisen ja toimittamisen kannalta tarpeelliset tiedot lääkkeistä. Tietokannasta löytyy lääkkeen perustiedot sekä mm. tietoja lääkkeiden hinnoista, korvattavuudesta sekä keskenään vaihtokelpoisista lääkevalmisteista. Suomessa kaikkien määrättävien reseptien täytyy perustua Lääketietokannan tietoihin.^[6][7]
• Potilastietovaranto: palvelu, joka terveydenhuollon palvelunantajan täytyy ottaa käyttöönsä, jos se käyttää sähköistä potilastietojärjestelmää. Ammattilainen kirjaa potilaan tiedot omaan potilastietojärjestelmäänsä, josta ne tallentuvat Kantaan. Aikaisemmalta nimeltään ”potilastiedon arkisto”.^[8]
• Sosiaalihuollon asiakastietovaranto: palvelu, joka sosiaalihuollon palvelunantajan täytyy ottaa käyttöönsä, jos se käyttää sähköistä asiakastietojärjestelmäjärjestelmää. Ammattilainen kirjaa asiakkaan tiedot omaan asiakastietojärjestelmäänsä, josta ne tallentuvat Kantaan. Aikaisemmalta nimeltään ”sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto”.^[9]
• Terveydenhuollon todistusten välitys: palvelu, jonka avulla terveydenhuollon ammattihenkilöiden kirjoittamia todistuksia ja lausuntoja voidaan välittää sähköisesti Kelaan etuuskäsittelyä varten.^[10]
• Kanta-asiakastestipalvelu: Kanta-asiakastestausympäristöjä käytetään Kantaan liitettävien tietojärjestelmien yhteensopivuuden testaamisessa. Yhteistestaus on kansallista laadunvarmistustyötä, jonka tavoitteena on varmistaa, että käytössä olevien asiakas- ja potilastietojärjestelmien käyttö Kanta-palvelujen kanssa on turvallista.^[11]

Kanta-palveluihin liittyminen on säädetty laissa, erityisesti "Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023)" ^[12]. Velvoite liittymiseen koskee suurinta osaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajista sekä apteekeista. ^[13]

Kanta-palvelut tunnettiin aikaisemmin nimellä Kansallinen terveysarkisto. Kannan ensimmäinen toiminnallisuus oli sähköinen resepti, joka otettiin käyttöön vuonna 2010. Samana vuonna alkoi myös OmaKannan käyttö. ^[14]

OmaKannan, kuten muidenkin paljon käytettyjen palvelujen nimissä tehdään erilaisia huijausyrityksiä. Huijarit esiintyvät tyypillisesti pankkien tai tunnettujen palvelujen, kuten OmaKannan, OmaVeron tai Suomi.fi-palvelun nimissä. Rikollisten tavoitteena voi olla esimerkiksi pankkitunnusten varastaminen. ^[15] 

Kantaan kohdistui internetissä palvelunestohyökkäys joulukuussa 2022. Ongelmia oli erityisesti valtakunnallisessa reseptikeskuksessa. Se sisältää kaikki sähköiset reseptit ja apteekkien niihin tekemät toimitusmerkinnät. Hyökkäys aiheutti tilanteen, ettei kaikista apteekeista voinut saada reseptitietoja. Suurin osa resepteistä kuitenkin toimi normaalisti. Kanta ja Kelan verkkopalvelut olivat poissa käytöstä 9.12.2022 tämän vuoksi.^[16] Asiakkaiden tiedot eivät olleet vaarassa hyökkäyksessä Kelan mukaan.^[17]

• kanta.fi