Kanavan laidalla
Wikipediasta
| Kanavan laidalla | |
|---|---|
 |
|
| Ohjaaja | Ilmari Unho |
| Käsikirjoittaja |
Elsa Soini Ilmari Unho |
| Perustuu | naisten pilkkalauluun ”Palpan Killi” |
| Tuottaja | Risto Orko |
| Säveltäjä | Ahti Sonninen |
| Kuvaaja | Uno Pihlström |
| Leikkaaja | Armas Laurinen |
| Lavastaja | Ville Hänninen |
| Pääosat |
Leena Häkinen Martti Katajisto Heikki Savolainen Mai-Brit Heljo |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Suomi |
| Tuotantoyhtiö | Suomi-Filmi Oy |
| Ensi-ilta | 1949 |
| Kesto | 110 min |
| Alkuperäiskieli | suomi |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Kanavan laidalla on Ilmari Unhon ohjaama suomalainen elokuva vuodelta 1949. Se perustuu naisten pilkkalauluun ”Palpan Killi”. Romanttinen tarina kertoo kanavanlaidan tumman kaunottaren ja tukkihinaajalle töihin tulleen ylioppilaan rakkaudesta.
Monien aikakauden elokuvien tapaan aiheena on yksittäinen laulu. ”Palpan Killin” rivot sanat julkaistiin aikanaan kokonaan vasta vuonna 1970 Isojen poikien laulukirjassa. Tarinaa pehmennettiin elokuvan käsikirjoituksessa siten, että tytöllä on myös hyvätapainen ihailija.[1] Elokuvan käsikirjoitus oli laulun sanoituksista poiketen kultivoitu ja romanttinen. Laulu viittasi Laitilan kanavaan, mutta elokuva kuvattiin Kalkkisissa.[2]
Juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nuori ylioppilas viihtyy morsiamensa vastustuksesta huolimatta tukkityöläisenä ja tutustuu kanavalla kaunottareen. Isoäiti paljastaa tytön vanhempien surullisen rakkaustarinan, joka vaikuttaa nykyisyyteenkin.[3]
Näyttelijät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Leena Häkinen | … | Palapan Kirsti |
| Martti Katajisto | … | Eerikki Lind, ylioppilas |
| Heikki Savolainen | … | Ville, tukkilainen |
| Mai-Brit Heljo | … | Hjördis |
| Hannes Häyrinen | … | Topi, tukkilainen |
| Reino Valkama | … | Keppo, kippari |
| Tauno Palo | … | Musta-Mikko |
| Kirsti Hurme | … | Palapan Kille |
| Tyyne Haarla | … | Palapan mummo, Kirstin isoäiti |
| Henny Waljus | … | Emilia Johansson, postineiti |
| Irja Rannikko | … | Siiri |
| Veikko Linna | … | Heikki Anttila |
| Kaarlo Halttunen | … | Kaapro, pelimanni |
| Reino Häkälä | … | Niilo, Killen sulhanen |
| Matti Lehtelä | … | Iivari |
| Leo Riuttu | … | Kustaa |
| Kalle Viherpuu | … | Heikura |
| Wilho Ilmari | … | Honkalahden patruuna |
| Matti Ranin | … | Aapeli |
| Kari Unho | … | Toivo, pikkupoika |
| Ahti Haljala | … | Aukusti |
| Maija-Liisa Ilmari | … | |
| Tiina Rinne | … | |
| Jussi Jurkka | … | |
| Leo Jokela | … |
Arviot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aikalaisarvioissa suhtautuminen elokuvaan oli kohtalaisen myönteistä. Lähtökohta, rekilaulut, nähtiin pääosin hyödyntämättömänä kulttuuriaarteena. Raoul af Hällström kiittää myös aiempiin elokuviin verrattuna aiheen kultivoitunutta käsittelytapaa. Tosin käsikirjoituksen käänteitä hämmästeltiin: käsikirjoittaja on ”- - eksynyt helppohintaiseen ja väkinäisen sovinnaiseen ratkaisuun, josta kukaan ei usko rahtuakaan” (Olavi Veistäjä).[4]
Elokuvan kauniit maisemat saavat tv-esityksen yhteydessä kriitikolta kiitosta.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Päivän elokuvia. Tv-maailma 16–17/2011, s. 53.
- ↑ Kanavan laidalla Elonet. Taustaa
- ↑ Arto Pajukallio: Elokuvat. Helsingin Sanomat 4.5.2011, s. D 7.
- ↑ Kanavan laidalla Elonet. . Lehdistöarvio, viitattu 18.6.2013
| ||||||||||||||||||||
Text is available under the CC BY-SA 4.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.
