Kalajoen seurakunta
Wikipediasta
| Kalajoen seurakunta | |
|---|---|
 |
 |
|
tunnus |
sijainti |
 Kalajoen kirkko |
|
| Tunnustuskunta | evankelis-luterilainen |
| Hiippakunta | Oulun hiippakunta |
| Rovastikunta | Kalajoen rovastikunta |
| Pääkirkko | Kalajoen kirkko |
| Perustettu | 1525 |
| Jäsenmäärä | 10 405[1] (2021) |
| – Osuus asukkaista | 83,8 % |
| Kirkollisvero | 1,75 % |
| Kirkkoherra | Kari Lauri |
| Verkkosivusto | |
Kalajoen seurakunta on Kalajoen kaupungissa Pohjois-Pohjanmaalla toimiva Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta. Se kuuluu Oulun hiippakuntaan ja Kalajoen rovastikuntaan.
Kirkot ja muut tilat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kalajoen seurakunnalla on seuraavat kirkot: Kalajoen kirkko, Kalajoen satamakirkko (kappeli), Himangan kirkko, Maakallan kirkko ja Raution kirkko. Muita tiloja ovat Jokelan pappila (jossa on kirkkoherranvirasto), Himangan seurakuntakoti, Raution Juttutupa, Kalajoen seurakuntakoti, Kalajoen tsasouna, Raution seurakuntakoti, Ruonan leirikeskus ja Vuorenkallion kappeli.[2]
Hallinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kalajoen seurakunnan ylin päättävä elin on kirkkovaltuusto, johon seurakuntalaiset valitsevat luottamushenkilöt neljän vuoden välein seurakuntavaaleissa. Viimeksi seurakuntavaalit olivat marraskuussa 2018, jossa valittiin Kalajoen seurakunnan 27 luottamushenkilöä.[3]
Raution ja Himangan kappeliseurakunnilla on kappelineuvostot, joiden tehtävänä on tukea kappeliseurakuntien alueella tapahtuvaa seurakunnan toimintaa.[4]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kalajoen seurakunta oli aikoinaan Saloisten seurakuntaan kuulunut kappeliseurakunta, mutta se tuli itsenäiseksi seurakunnaksi jo 1500-luvulla.[5]
Raution kunnan liityttyä Kalajokeen vuonna 1973 ja Himangan liityttyä Kalajokeen vuonna 2010, muodostettiin niille emäseurakunnan yhteyteen omat kappeliseurakunnat.
Herätysliikkeet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kalajoen seurakunta kuuluu muun Kalajokilaakson tavoin herätysliikkeiden maantieteelliseen kohtaamisalueeseen. Kalajoki ja Himanka kuuluvat rauhansanalaisuuden voimakkaan kannatuksen alueeseen. Kalajoella on voimakasta kannatusta myös vanhoillislestadiolaisuudelle sekä herännäisyydelle. Jossain määrin Kalajoella otoimivat myös kansanlähetys ja uusheräys. Himangan alueella alkaa puolestaan evankelisuuden kannatusalue.[6]
Papisto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Muun muassa seuraavat henkilöt ovat toimineet Kalajoen seurakunnan kirkkoherroina:[7]
Kirkkoherrat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
|
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Seurakuntatalouksien jäsenmäärä ja muita tunnuslukuja 2021 Kirkon tilastot. Suomen ev.lut. kirkko. Viitattu 8.7.2022.
- ↑ Kirkot ja tilat Kalajoen seurakunta. Viitattu 6.4.2021.
- ↑ Päätöksenteko Kalajoen seurakunta. Viitattu 6.4.2021.
- ↑ Kappelineuvostot Kalajoen seurakunta. Viitattu 6.4.2021.
- ↑ Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: ”Saloinen”, Historian suursanakirja, s. 205. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
- ↑ Huotari, Voitto: Kirkkomme herätysliikkeet tänään, s. 151. Pieksämäki: Kirjapaja, 1981. ISBN 951-621-297-2.
- ↑ Pappisluettelo: Kalajoen seurakunta Suomen sukututkimusseura. Viitattu 15.4.2023.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Text is available under the CC BY-SA 4.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.
