Kaasukehä
Wikipediasta
Kaasukehä eli atmosfääri on kiinteää planeettaa ympäröivä kaasuista ja hiukkasista koostuva kerros, jota planeetan gravitaatio pitää lähellä pintaa.[1] Maan kaasukehää kutsutaan ilmakehäksi. Kaikilla aurinkokunnan planeetoilla ja joillain kääpiöplaneetoilla, kuten Plutolla ja ehkä myös Eriksellä sekä Cereksellä on kaasukehä.[2][3][4] Lisäksi joillakin kuilla kuten Titanilla on kaasukehä.[5]
Planeettojen kaasukehät eroavat toisistaan esimerkiksi koostumuksen ja paineen suhteen. Massaltaan alhaisten taivaankappaleiden kaasukehät ovat ohuita ja paineiltaan alhaisia. Planeetan on oltava riittävän massiivinen kyetäkseen pitämään kaasukehä painovoimansa avulla – kuitenkin myös pikkuplaneetat voivat olla riittävän massiivisia siihen. Jos planeetta on kuuma ja sen kaasukehä on kevyt, se karkaa avaruuteen.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ John E. Frederick: Principles of Atmospheric Science, s. 1. Jones & Bartlett Publishers, 2011. ISBN 9781449673925. (englanniksi)
- ↑ [1] (englanniksi)
- ↑ Herschel discovers water vapour around dwarf planet Ceres 2014. ESA. Viitattu 17.3.2014. (englanniksi)
- ↑ B. Sicardy, J. L. Ortiz, M. Assafin, E. Jehin, A. Maury, E. Lellouch, R. Gil Hutton, F. Braga-Ribas, F. Colas, D. Hestroffer, J. Lecacheux, F. Roques, P. Santos-Sanz, T. Widemann, N. Morales, R. Duffard, A. Thirouin, A. J. Castro-Tirado, M. Jelínek, P. Kubánek, A. Sota, R. Sánchez-Ramírez, A. H. Andrei, J. I. B. Camargo, D. N. da Silva Neto et al.: A Pluto-like radius and a high albedo for the dwarf planet Eris from an occultation. Nature, 2011, 478. vsk, s. 493–496. (englanniksi)
- ↑ H. B. Niemann, S. K. Atreya, S. J. Bauer, G. R. Carignan, J. E. Demick, R. L. Frost, D. Gautier, J. A. Haberman, D. N. Harpold, D. M. Hunten, G. Israel, J. I. Lunine, W. T. Kasprzak, T. C. Owen, M. Paulkovich, F. Raulin, E. Raaen & S. H. Way: The abundances of constituents of Titan's atmosphere from the GCMS instrument on the Huygens probe. Nature, 2005, 438. vsk, s. 779-784. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 17.3.2014. (englanniksi)
Text is available under the CC BY-SA 4.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.
