Juustila
Wikipediasta
Juustila (myös Juustilanjoki, v:sta 1948 lähtien ven. Брусничное, Brusnitšnoje) on kylä ja taajama Saimaan kanavan varrella Viipurin pohjoispuolella Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella Venäjällä. Osa Juustilan kylästä kuuluu Suomen vuokraamaan Saimaan kanavavyöhykkeeseen. Suomelle kuuluessaan Juustila kuului Viipurin maalaiskuntaan. Juustilan naapurikyliä olivat Jyrkilä, Kilpeenjoki–Sydänmaa, Kilpeenjoki, Ihantala, Ylivesi, Ventelä, Lavola ja Leppälä sekä Vahvialan kuntaan kuulunut Hanhijoki. Juustilan koulupiiriin kuuluivat myös Jyrkilän, Leppälän, Tikkalan ja Ventelän pikkukylät varsinaisen Juustilan ympäristöstä.
Asutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Juustila oli asukasluvultaan yksi Viipurin maalaiskunnan suurimmista kylistä, vuonna 1937 siellä oli 922 asukasta. Lisäksi Juustilan koulupiiriin kuuluneessa Jyrkilässä oli 57, Leppälässä 20, Tikkalassa 28 ja Ventelässä 47 asukasta.[1] Juustilan kylän keskustasta oli muodostunut taajama ja se sijaitsi Saimaan kanavassa olevan Juustilan sulun ympäristössä Juustilanjärven pohjoisrannalla. Juustilan taajaman lisäksi kylän osa-alueita olivat Korpi ja Harjula. Korpi sijaitsi Saimaan kanavan varrella Juustilan taajamasta pohjoiseen. Juustilan kautta kulki maantie Saimaan kanavaa myötäillen Nuijamaalle sekä maantiet valteille 13 ja 14.
Juustilassa oli hotelli, terveyskylpylä, Saimaankanavan Osuusliikkeen ja Osuusliike Torkkelin myymälät sekä yksityisliikkeitä.[2] Saimaankanavan Osuusliike oli muodostunut Juustilan ja Pällin Kauppa-Osuuskuntien yhdistyessä.[3] Juustilassa toimi nuorisoseura,[4] Vuonna 1937 Juustilan kylässä oli 476 ha peltoa, 44 ha niittyä ja 1 545 ha metsää.[5]
Kansakoulu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Juustilan kansakoulu sijaitsi Juustilan taajamassa. Koulupiiriin kuuluivat myös ympäristön pikkukylät: Jyrkilä, Leppälä, Tikkala ja Ventelä. Juustilan koulussa oli neljä opettajaa ja 126 oppilasta vuonna 1939.[6] Juustilan koulu perustettiin vuonna 1891.[7] Koulua varten rakennettiin lisärakennus vuonna 1927.[8]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1500-luvulla eläneen piispa Paavali Juustenin suku omisti Juustilan tilan ja otti nimensä sen mukaan.[9][10]
Talvisodan taistelut eivät ulottuneet Juustilan alueelle, mutta Moskovan rauhan perusteella se kuului luovutettaviin alueisiin. Asukkaat oli evakuoitu jo sodan alussa muualle Suomeen. Jatkosodassa luovutetut alueet valloitettiin takaisin vuonna 1941 ja asukkaat pääsivät palaamaan koteihinsa. Alkoi vilkas jälleenrakentamisen kausi. Saimaankanavan osuusliikkeen Juustilan myymälä oli ensimmäinen kauppa, joka avattiin uudelleen maalaiskunnan takaisinvaltauksen jälkeen (4. lokakuuta 1941).[11] Uusi evakuointi oli kuitenkin edessä kesällä 1944.
Nykytilanne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nykyisin osittain Suomelle vuokratulla alueella sijaitsevan Juustilan taajaman alueella ei ole juurikaan asutusta. Nykyinen Juustila (ven. Brusnitšnoje) sijaitsee vanhan taajaman länsipuolella. Lisäksi Juustilan kylän alueella on asutusta Korven (v:sta 1948 ven. Искровка, Iskrovka) alueella. Sen sijaan muu osa kylästä ja naapurikylät Jyrkilä ja Leppälä ovat autioita. Ventelän ja Tikkalan alueilla on vähäistä asutusta.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuujo Erkki, Lakio Matti: Viipurin pitäjän historia II. Helsinki: Viipurin maalaiskuntalaisten pitäjäseura ry, 1982.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Lakio 1982, s. 264–265
- ↑ Viipurin puhelinluettelo 1938 (Maaseutu Enso-Gutzeit Oy-Makslahti) Suomen sukututkimusseura. Arkistoitu 8.11.2007. Viitattu 10.9.2007.
- ↑ Lakio 1982, s. 330–333
- ↑ Kuujo 1982, s. 386
- ↑ Lakio 1982, s. 269–273
- ↑ Kuujo 1982, s. 375
- ↑ Kuujo 1982, s. 151
- ↑ Kuujo 1982, s. 376
- ↑ Juusten, Paulus Petri (noin 1520–1575) Turun hiippakunnan paimenmuisto 1554–1721, Biografiakeskus.
- ↑ Hans Gillingstam: Paulus Justen (ruotsiksi) Svenskt Biografiskt Lexikon (1973–1975). Ruotsin valtionarkisto.
- ↑ Kuujo 1982, s. 416
Ahokas • Alasommee • Alasäiniö • Haankylä (Haka) • Hapenensaari • Hämäläinen • Ihantala • Juustila (Juustilanjoki) • Jyrkilä • Järvelä • Kaipola • Karppila • Kaukola • Kiiskilä • Kilpeenjoki • Kilpeenjoki–Sydänmaa • Kilpeenjoki–Vakkila • Konkkala • Korpelanautio • Kurikkala • Kähäri • Kärki • Kärstilä • Lahti • Lavola • Leppälä • Lihaniemi • Lyykylänjärvi • Mannikkala • Mälkki • Naulasaari • Nikoskela • Nuoraa • Näätälä • Pakkainen • Parkaus • Perojoensuu • Pien-Merijoki • Pietilä • Pihkala • Piispansaari • Porkansaari • Rapattila • Rasalahti • Repola–Lyykylä • Repola–Tervajoki • Rikkola • Ryysylä • Rääsiälä • Saarela • Samola • Savolainen • Suur-Merijoki • Suurpero • Tali • Terävälä • Tikkala • Tirhiä • Uskila • Uusikartano • Vahvaniemi • Vatikivi • Ventelä • Ykspää • Ylivesi • Yläsommee • Yläsäiniö
Text is available under the CC BY-SA 4.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.
