Johan ”John” Adolf Engberg (26. joulukuuta 1892 Porvoo – 27. huhtikuuta 1918 Viipuri) oli suomalainen yleisurheilija ja jalkapalloilija.

Engbergin urheilu-ura sijoittui 1900-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopulle ja toisen alkuun. Seurana oli Helsingin IFK. Urheilu-ura Helsingissä päättyi 1914, kun hän siirtyi Englantiin vuosiksi 1914–1916 ja sen jälkeen Pietariin vuonna 1917. Syksyllä 1917 hän siirtyi välitysliike Viktor Ek Oyn palvelukseen Vaasaan.

John Engberg saavutti 100 metrin juoksun SM-pronssia 1914. Maaliin hän tuli neljäntenä, mutta kisan voittaja Paul Jefimoff (myöh. Jerima) hylättiin myöhemmin, kun selvisi, että hän ei ollut vielä Suomen kansalainen. Vuonna 1911 Engberg oli voittamassa 4 × 100 metrin Suomen mestaruutta ja 1600 metrin viestin hopeaa HIFK:n riveissä. Hän oli voittamassa 4 × 100 metrin viestimestaruutta 1912 ja molemmat viestimatkat 1914. Vuosien 1912 ja 1914 saavutukset tosin mitätöitiin, koska HIFK:n viestijoukkueissa oli mukana myös Jefimoff – Venäjän kansalainen. Vuoden 1913 SM-kisoissa Engberg oli keihäänheiton kahden käden kisassa viides.

Engberg pelasi myös jalkapalloa HIFK:n väreissä ja oli mukana vuosien 1909 ja 1912 SM-loppuottelujoukkueissa, jotka tosin hävisivät finaaleissa.^[1]

John Engberg osallistui sisällissotaan Vaasan suojeluskunnan mukana ja oli valtaamassa Vaasaa, Kemiä ja Oulua. Sodan loppuvaiheessa Viipurin valtaustaisteluissa Kolikkoinmäellä hän sai luodin otsaansa.^[1]

• Arponen, Antti O.; Kasila, Markku; Peltola Veli-Matti: He antoivat kaikkensa – Viime sodissa menehtyneet suomalaiset mestariurheilijat. Auditorium, 2014. ISBN 978-952-7043-03-5.