Jalta
Wikipediasta
| Jalta (Yalta) Ялта |
|
|---|---|
 Jaltan rannikkoa |
|
 lippu |
 vaakuna |
 Krimin autonomisen tasavallan sijainti Ukrainassa, alla kaupungin sijainti Krimillä |
|
  Jalta |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Ukraina |
| Alue | Krimin autonominen tasavalta |
| Piiri | Jaltan piiri |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 282,9 km² |
| Väkiluku (2013) ([1]) | 78 115 |
| – Metropolialue | 140 340 |
| Aikavyöhyke | UTC+3 (MSK)[2][3] |
Jalta (ven. Я́лта, ukr. Я́лта, krimintat. Yalta) on kaupunki Ukrainan Krimin autonomisessa tasavallassa Mustanmeren pohjoisrannikolla.[4] Kaupunki kuuluu kansainvälisen oikeuden mukaisesti Ukrainalle, mutta on ollut helmikuusta 2014 lähtien Venäjän miehittämänä. Itse kaupungissa on runsas 78 000 asukasta. Koko entisen Jaltan kaupunkipiirin alueella asuu runsas 141 000 ihmistä. Kaupunkipiiriin kuului Jaltan ohella Aluškan kaupunki, 21 kaupunkityyppistä taajamaa (näistä suurimpia ovat Haspra, Gurzuf ja Masandra) sekä noin 1 400 maaseutuasukasta.[1] Vuodesta 2023 Jalta on ollut Jaltan piirin hallinnollinen keskus.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jaltan sanotaan olevan muinaisten kreikkalaisten merimiesten perustama satamakaupunki. Varhaisimmat kirjalliset tiedot siitä ovat 1100-luvulta arabien muistiinpanoissa.[5] 1800-luvulta alkaen tämä ranta- ja kylpyläkaupunki oli venäläisten suosima lomakohde. Tolstoi ja Tšehov viettivät siellä kesiään.[5] Keisari Aleksanteri III rakensi Massandran palatsin Jaltan pohjoispuolelle Livadijaan ja Nikolai II Livadijan palatsin 1911. Jalta oli suosittu matkailukohde myös Neuvostoliiton aikana.
Jalta nousi kansainväliseen tietoisuuteen viimeistään vuonna 1945 toisen maailmansodan loppuvaiheissa, kun niin sanotussa Jaltan konferenssissa Winston Churchill, Franklin D. Roosevelt ja Josif Stalin sopivat Saksan kohtalosta sodan jälkeen, antautuneiden valtioiden kohtalosta, Puolan asemasta ja YK:n perustamisesta.
Neuvostoliiton hajottua Jaltan talous kääntyi alamäkeen, kun uusrikkaat matkailijat suuntasivat Jaltan sijasta Välimeren rantakohteisiin.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Deržavna služba statystyky Ukrajiny: Tšyselnist najavnoho naselennja Ukrajiny na 1 sitšnja 2013 roku (pdf) (Ukrainan paikkakuntien viralliset väkilukuarviot 1.1.2013) 2013. Kiova: Deržavna služba statystyky Ukrajiny (Ukrainan tilastokeskus), ukrcensus.gov.ua. Arkistoitu 12.10.2013. Viitattu 1.3.2014. (ukrainaksi)
- ↑ https://www.timeanddate.com/time/zone/ukraine/yalta
- ↑ Krim siirtyi Venäjän aikaan
- ↑ Je. L. Makarevitš (redaktor): Atlas avtomobilnyh dorog. Zapadnaja Jevropa. Strany Baltii, Rossija, Belarus, Ukraina, Moldova 1:500 000. Minsk, Valko-Venäjä: Izdatelstvo Jansejan, 2005. ISBN 985-6501-12-1. (venäjäksi)
- ↑ a b c Ropponen, Ville; Deviatkina, Natalia: Krimin niemimaa, s. 134-138. Turku: Savukeidas, 2010. ISBN 978-952-5500-59-2.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jalta Wikimedia Commonsissa
- Autonomisen tasavallan länsiosan kattava 1:200 000 topografiakarttalehti v.2006 (jpg) (Arkistoitu – Internet Archive)
- Yalta (Toronton yliopiston Ukraina-tietosanakirjan artikkeli (alkujaan 1988)) (englanniksi) (encyclopediaofukraine.com)
Text is available under the CC BY-SA 4.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.
