Josef von Haller
Wikipediasta
Josef von Haller[1] (13. elokuuta 1873 Jurczyce, Galitsia[1] – 4. kesäkuuta 1960lähde?) oli puolalainen kenraali (1919),[1] joka oli opiskellut Wienissä teknillisessä sota-akatemiassa ja osallistunut ensimmäiseen maailmansotaan keskusvaltojen puolella[1].
Haller nimitettiin 1916 Puolalaisen legioonan toisen prikaatin komentajaksi. Puolalaista legioonaa komensi tuolloin Józef Piłsudski. Puolalaiset joukot järjestivät 15. helmikuuta 1918 kapinan saksalaisia vastaan, joka murskattiin. Hallenr pakeni Murmanskiin, josta hän jatkoi Ranskaan. Pariisissa hän sai yhteyden Roman Dmowskiin, joka edusti Puolan kansalliskomiteaa siellä.lähde?
Haller muodosti Ranskassa puolalaisen armeijan ja komensi sitä Puolan vapaussodassa 1919–1920 bolsevikkeja vastaan.[1] Ensimmäisen maailmansodan kahden viimeisen kuukauden aikana von Hallenberg komensi kuutta divisioonaa. Hänen joukkonsa siirrettiin marraskuun 1918 alkupuolella Itä-Galitsiaan taistelemaan itsenäisyyden julistanutta Länsi-Ukrainan kansantasavaltaa vastaan.lähde?
Haller syrjäytettiin vuonna 1926, mutta hän toimi toisen maailmansodan aikana Puolan pakolaishallituksen johtotehtävissä ja länsiliittoutuneiden joukoissa Lähi-idässä.[1]
Josef von Haller toimi Władysław Sikorskin Puolan pakolaishallituksessa opetusministerinä 1940–1943.lähde?
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Josef von Haller Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||
Text is available under the CC BY-SA 4.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.
