Itseisarvo kuvaa matematiikassa luvun suuruutta riippumatta sen etumerkistä. ^[1]

Reaaliluvun itseisarvo on sen etäisyys lukusuoran nollasta riippumatta, onko luku positiivinen tai negatiivinen. Luvun ${\displaystyle a}$ itseisarvoa merkitään ${\displaystyle |a|}$. Itseisarvon muodollinen määritelmä on

${\displaystyle |a|={\begin{cases}a,&{\mbox{jos ))a\geq 0\\-a,&{\mbox{jos ))a<0\end{cases)).}$

Positiivisen reaaliluvun ja nollan itseisarvo on luku itse, negatiivisen reaaliluvun itseisarvo on luvun vastaluku eli luku kerrottuna luvulla −1. Esimerkiksi luvun kolme itseisarvo merkitään ${\displaystyle |3|}$ ja se on 3. Miinus kahden itseisarvo puolestaan on kaksi, ${\displaystyle |-2|=2}$. Helpoiten negatiivisen lukuarvon itseisarvon saa lasketuksi poistamalla miinusmerkin.

Kompleksiluvun ${\displaystyle c=a+ib}$ itseisarvo on ${\displaystyle |c|=|a+ib|={\sqrt {a^{2}+b^{2))))$. Tämä on sama kuin kompleksilukua c kompleksitasolla vastaavan pisteen etäisyys origosta. Kompleksilukujen itseisarvoa kutsutaan myös moduuliksi. Itseisarvo voidaan yhtäpitävästi esittää myös muodossa ${\displaystyle |c|={\sqrt {c^{*}*c))}$, missä c^* on luvun c kompleksikonjugaatti.^[2]

Vektorin itseisarvosta käytetään tavallisesti nimitystä normi ja se vastaa vektorin euklidista pituutta. Tavallisen kolmiulotteisen vektorin v pituus on

${\displaystyle |\mathbf {v} |=|a\mathbf {i} +b\mathbf {j} +c\mathbf {k} |={\sqrt {a^{2}+b^{2}+c^{2))))$

Kvaternion itseisarvo määritellään analogisesti vektorien kanssa

${\displaystyle |q|=|a+ib+jc+kd|={\sqrt {a^{2}+b^{2}+c^{2}+d^{2))))$

Itseisarvolle voidaan todeta pätevän seuraavat laskusäännöt. Olkoon ${\displaystyle a,b\in \mathbb {R} }$. Tällöin pätee

${\displaystyle \ |-a|=|a|}$

${\displaystyle \ |ab|=|a||b|}$

${\displaystyle \ |a^{2}|=|a||a|=|a|^{2}=a^{2))$

${\displaystyle \ |a|-|b|\leq ||a|-|b||\leq |a\pm b|\leq |a|+|b|}$ (kolmioepäyhtälö)

${\displaystyle \left|{\frac {a}{b))\right|={\frac {|a|}{|b|))}$

Pitkäranta, Juhani: Calculus Fennicus : TKK:n 1. lukuvuoden laaja matematiikka (2000-2013). 1020 sivua. Helsinki: Avoimet oppimateriaalit ry, 2015. ISBN 978-952-7010-12-9, 978-952-7010-13-6 (pdf download). Teoksen verkkoversio.

• Kivelä, Simo K.: Algebra ja geometria. Espoo: Otatieto, 1989. ISBN 951-672-103-6.
• Rikkonen, Harri: Matematiikan pitkä peruskurssi I: Vektorialgebra ja analyyttinen geometria. Helsinki: Otakustantamo, 1969. ISBN 951-671-067-0.