Itävallan keisarikunta
Wikipediasta
| Itävallan keisarikunta Kaiserthum Österreich |
|||
|---|---|---|---|
1804–1867 |
|||
|
|||
|
|||
|
|
|||
| Valtiomuoto |
absoluuttinen monarkia (vuoteen 1860) perustuslaillinen monarkia (vuodesta 1860) |
||
| Keisari |
Frans I (1804–1835) Ferdinand I (1835–1848) Frans Joosef I (1848–1867) |
||
| Pääkaupunki | Wien | ||
| Pinta-ala | |||
| – yhteensä | 698 700 km² | ||
| Väkiluku (1804) | 21 200 000 | ||
| – väestötiheys | 30 / km² | ||
| Uskonnot | roomalaiskatolisuus | ||
| Valuutta |
taaleri (1804–1857) vereinsthaler (1857–1867) |
||
| Kansallislaulu | ”Gott erhalte Franz den Kaiser” | ||
| Edeltäjät |
 Habsburgien monarkia Itävallan arkkiherttuakunta.svg){kind=small} Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta |
||
| Seuraaja |
 Itävalta-Unkari |
||
.svg)
.svg)
- Hallstattin kulttuuri
- Noricum
- Itävallan markkreivikunta
- Babenberg
- Privilegium Minus
- Saksalainen Itävalta
- Ensimmäinen tasavalta
- Austrofasismi
- Anschluss
- Saksan Ostmark
- Toinen maailmansota
Itävallan keisarikunta (saks. Kaiserthum Österreich, aikalaisittain Kaiserthum Oesterreich) oli 11. elokuuta 1804 – 8. kesäkuuta 1867 nykyisessä Itävallassa ja sen nykyisissä naapurivaltioissa toiminut Habsburgien suvun hallitsema valtio.
Ennen keisarikunnaksi tuloaan Itävalta oli arkkiherttuakunta: se oli yksi Pyhään saksalais-roomalaiseen keisarikuntaan kuuluneista käytännössä itsenäisistä valtioista, mutta sikäli erikoisasemassa, että sen arkkiherttuana oli useiden vuosisatojen ajan lähes poikkeuksetta sama henkilö kuin keisarinakin. Kun Habsburgien monarkia, johon Itävalta kuului, joutui toistuvasti sotiin Osmanien valtakuntaa vastaan, se valloitti vähitellen myös sille kuuluneita alueita, erityisesti Unkarin. Näitä ei kuitenkaan katsottu Pyhään saksalais-roomalaiseen keisarikuntaan kuuluviksi.
Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta lakkasi vuonna 1806, kun keisari Frans II luopui sen keisariudesta. Kaksi vuotta aikaisemmin hän oli kuitenkin julistanut Itävallan keisarikunnaksi ja tullut sen keisariksi nimellä Frans I. Tästä keisarikunnasta tuli vuonna 1867 Itävalta-Unkarin kaksoismonarkia. Itävallan keisari oli Itävalta-Unkarin johdossa aina ensimmäisen maailmansodan päättymiseen vuonna 1918.
Itävallan keisarikunta päättyi vuonna 1867, kun muodostettiin Valtakunnanneuvostossa edustetut kuningaskunnat ja maat ja Unkarin Pyhän Tapanin kruunun maat, josta puhekielellä on käytetty muotoa Itävalta-Unkari tai Itävalta-Unkarin kaksoismonarkia kuvaamaan Itävallan keisarikunnan ja sen keisarin hallitsemien maiden sekä Unkarin kuningaskunnan valtioliittoa.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Itävallan keisarikunta Wikimedia Commonsissa
Text is available under the CC BY-SA 4.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.
