Amerikan alkuperäiskielet kattavat nykyisin noin tuhat kieltä, joita Amerikan alkuperäiskansat edelleen puhuvat. Eurooppalaisten saapuessa 1500-luvun vaihteessa kieliä Amerikassa oli arviolta 1500–2000, mutta nykyisin eurooppalaiset kielet kuten espanja, englanti, ranska ja portugali ovat nousseet valtakieliksi ja alkuperäiskielten määrä vähenee nopeasti.^[1]

Amerikan alkuperäiskielten sukulaisuussuhteet ovat edelleen osin epävarmat. Pohjois-Amerikassa arvioidaan olevan lähes 80 kielikuntaa ja Etelä-Amerikassa yli 100.^[1] Amerikan kielissä ei ole yhteisiä rakenteellisia piirteitä kielten suuren määrän ja maantieteellisen alueen laajuuden johdosta. Polysynteettinen morfologia on kuitenkin suhteellisen yleistä etenkin Pohjois-Amerikan pohjois- ja länsiosissa.^[1]

Yhdysvalloissa ja Kanadassa puhutaan 200:aa alkuperäiskieltä. Niistä vain muutama kymmenen on enää siirtymässä lapsille, ja loput katoavat pian. Pohjois-Amerikan suurin alkuperäiskieli on navaho, jolla on puhujia noin 150 000.^[1]

Meksikossa on joitain elinvoimaisia alkuperäiskieliä. Nahuakieliä puhuu 1,5 miljoonaa ihmistä ja mayakieliä kuusi miljoonaa ihmistä.^[1]

Etelä-Amerikassa inkojen aikoinaan käyttämillä ketšualaiskieliä on edelleen 10 miljoonaa puhujaa. Toinen merkittävä kieli on aimara, jolla on pari miljoonaa puhujaa.^[1]

Koko Amerikan ainoa sekä enemmistökielen että virallisen kielen asemassa oleva alkuperäiskieli on Paraguayssa puhuttu guarani. Suurin kielellinen monimuotoisuus Amerikassa on Amazonin alueella, eikä suurimmasta osasta sen kielistä ole vielä tehty vähäisintäkään lingvististä peruskuvausta. Amazonin erikoisuus on objektialkuinen perussanajärjestys, jota siellä esiintyy muutamassa kielessä.^[1]