Intendentti (lat. in + tendere 'jännittää, innokkaasti harjoittaa jotakin' > ransk. intendant > ruots. intendent ’laitoksen tai osaston johtaja’^[1]) on tiede- tai taidelaitoksen johtajan virka tai orkesterin hallinnollisen ja usein myös taiteellisen johtajan virka.^[2] Eri aikoina intendentuuri on merkinnyt erilaisia esimiehen, valvojan tai tarkastajan tehtäviä.^lähde? Intendentuuri on ollut useimpien maiden armeijan hallinto- ja huolto-osaston aikaisempi nimitys. Intendentuuri vastasi joukkojen huollosta ja sotatarvikkeiden sekä muonan hankinnasta.^[1]

Suomeen perustettiin 1800-luvulla Yleisten rakennusten intendentinkonttori johtamaan ja valvomaan valtion rakennustöitä. Konttorin päällikkö oli virkanimikkeeltään intendentti. Pääesikunnan taloushuolto-osaston nimi oli vuoteen 1960 saakka intendenttiosasto, ja talouspäällikön nimike oli intendentti^[3]. Sen vuoksi varusteissa luki SA int., josta tuli puolustusvoimien puhekielinen nimitys intti^lähde?. Ranskassa intendentti puolestaan oli ennen vallankumousta hallituksen korkein edustaja maakunnissa^[3].

Myös Suomen toiseksi vanhin pursiseura NJK perusti intendentin viran: tehtävänä oli toimia seuran paviljongin vastaavana hoitajana, nykytermein isännöitsijänä.

Aluksi Korkeasaaren eläintarhan toimintaa johti intendentti, mutta nimike muutettiin vuonna 1988.^[4]

Pääartikkeli: Intendentti (arvonimi)

Intendentti on myös suomalainen arvonimi.

• Aikio, Annukka ja Vornanen, Rauni: Uusi sivistyssanakirja. Kustannusosakeyhtiö Otava 1993. ISBN 951-1-11365-8.