Ilkka Hulkko on rockmuusikko Andy McCoyn isoveli, joka soitti 1970-luvun lopulla bassoa punk-yhtye Briardissa. Briardin vuonna 1977 ilmestynyttä singlelevytystä "I Really Hate Ya" pidetään ensimmäisenä suomalaisena punk-levynä.^[1] Ilkka Hulkosta käytettiin rockpiireissä kutsumanimiä Ile, Ikke ja Iggy sekä joissakin levynkansissa taiteilijanimeä Jan Vincent (joissakin yhteyksissä nimi on kirjoitettu myös muotoon Ian Vincent). Hulkko oli Briardin toisen ja kolmannen singlen aikana suorittamassa asepalvelustaan ja tästä suivaantuneena Briardin pääasiallinen sanoittaja Pete "Räkä" Malmi kirjoitti myöhemmin punk-klassikoksi luokitellun ”Fuck The Army” -kappaleen.^[2]

Sheriffi McCoy -kirjan mukaan Ilkka Hulkko oli omalta osaltaan luomassa uraa pikkuveljelleen musiikin parissa ehdottamalla häntä tekeilläolleeseen Briardiin kitaristiksi.

Hulkko osallistui myös Hanoi Rocksin ”Whispers In The Dark” -kappaleen säveltämiseen, krediiteissä Hulkosta on käytetty Ian Vincent -taiteilijanimeä.^[3] Lisäksi samalla taiteilijanimellä hän osallistui Twelve Shots On The Rocks -albumin tuotantotehtäviin.

Ilkka Hulkko päätyi lukion käytyään yliopisto-opiskelujen ohessa IT-alalle ja oli muun muassa perustamassa Oy Trema AB:ta ja työskenteli 2006 johtavassa asemassa Suomi-Finland Networksissa^[4]. Kokonaan hän ei kuitenkaan ole musiikkiharrastustaan jättänyt, vaan on muun muassa ollut perustamassa Anyhow Music Organisationia, joka ajaa muun muassa kopiosuojausten poistamista äänilevyistä.^[5]

(Levyt, joilla Ilkka Hulkko soittaa)

Singlet

• I Really Hate Ya/I Want Ya Back (Briard, 1977)
• Rockin' On The Beach/Miss World (Briard, 1979)

Albumit

• Hilselp (eri esittäjiä, Briard / Philosophy, 1979)
• Metropolis (eri esittäjiä, Briard / 5 live-kappaletta, kokoelman julkaisuvuosi: 1980)
• Miss World (Briard, 1983)

Mika Saastamoinen: Parasta Lapsille Suomipunk 1977–1984 (s. 17–27), Johnny Kniga ISBN 978-951-0-32379-3 Sheriffi McCoy-kirja