Ilkka (sanomalehti)
Wikipediasta
| Ilkka | |
|---|---|
 |
|
| Lehtityyppi | sanomalehti |
| Julkaisija | I-Mediat |
| ISSN | ISSN 0356-1283 ja 1799-9413 |
| Levikki |
 42 000 (LT 2016)[1] |
| Perustettu | 7. huhtikuuta 1906 |
| Lakkautettu | 29. tammikuuta 2020 |
| Sitoutuneisuus |
sitoutumaton 1906-1997 Maalaisliitto/Keskusta[2] |
| Kotikunta | Seinäjoki |
| Kotimaa | Suomi |
| Sivukoko | tabloidi |
| Ilmestymistiheys | ma–su |
| Kieli | suomi |
Ilkka oli seitsemän kertaa viikossa Seinäjoella ilmestynyt eteläpohjalainen sanomalehti. Levikki oli noin 50 000 ja lukijoita noin 120 000.[3] Lehti oli Maalaisliiton ja sittemmin Suomen Keskustan äänenkannattaja vuoteen 1997. Ilkkaa julkaisi mediakonserni Ilkka-Yhtymä Oyj:n tytäryhtiö I-Mediat Oy. Alkuvuodesta 2020 alkaen toiminta yhdistyi Pohjalaisen kanssa ja nimeksi tuli Ilkka-Pohjalainen.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Perustaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ilkan juuret johtavat suoraan Santeri Alkioon ja nuorisoseuraliikkeeseen. Ilkan perustamiseen vaikutti nuorsuomalaisten keskuudessa käyty valtataistelu. Alkiolaisen nuorisoseuraväestön mukaan puolue oli liukunut liian oikealle ja Etelä-Pohjanmaalla ilmestynyt perustuslaillinen lehdistö oli päätynyt oikeiston haltuun ja samalla katkonut välejään Alkioon. Alkio ja nuorisoseuralaiset perustivat vastaliikkeenä uuden sanomalehden, Ilkan, jonka ensimmäinen numero ilmestyi huhtikuussa 1906. Lehti oli osa uudistusmielisen maalaisväestön järjestäytymistä Etelä-Pohjanmaalla ja johti Etelä-Pohjanmaan nuorsuomalaisen maalaisliiton perustamiseen.[4]
Toiminta Vaasassa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sanomalehtiosuuskunta Ilkka perustettiin Santeri Alkion koolle kutsumassa kokouksessa Seinäjoella 7. huhtikuuta 1906, mutta ilmestyi Vaasassa kolmesti viikossa. Ilkan ensimmäinen näytenumero ilmestyi 20. huhtikuuta ja säännöllinen ilmestyminen kolme kertaa viikossa alkoi 3. heinäkuuta. Ilkan oma kirjapaino aloitti vuokratiloissa Vaasassa kesäkuussa 1907. Vuonna 1908 opettaja Antti Haapala tuli lehden toimitussihteeriksi.
Ilkka muuttui oman kirjapainon valmistuttua kuusipäiväiseksi 1919 ja seitsemänpäiväiseksi 1936.[5]
Siirtyminen Seinäjoelle
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ilkan toimitus ja ilmestymispaikka siirtyi Seinäjoelle 1962. Entisen päätoimittajan Kari Hokkasen mukaan lehdellä oli sen jälkeen merkittävä rooli suomenkielisen Etelä-Pohjanmaan oman maakuntaidentiteetin muodostumisessa ja Seinäjoen kehittymisessä sen maakuntakeskukseksi. Vaasassa toimiessaan Ilkka oli kakkoslehden asemassa kokoomuslaisen Vaasan jäljessä, mutta pääsi Seinäjoella ykköslehden asemaan ja menestyi niin, että Ilkka-Yhtymä osti Pohjalaiseksi muuttuneen vaasalaiskilpailijansa 1990-luvulla.[5][6]
Ilkka kuului vuoteen 2012 Väli-Suomen Media Oy:n lehtiryhmään, jonka jälkeen oli mukana Lännen Media -yhteistyössä. Lehti siirtyi tabloid-formaattiin 2018.[7]
Yhdistyminen Ilkka-Pohjalaiseksi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Ilkka-Pohjalainen
Syyskuussa 2019 julkisuuteen ilmoitettiin suunnitelmasta yhdistää Ilkka ja Pohjalainen yhdeksi lehdeksi.[8] Yhdistämisen myötä aloitti tammikuussa 2020 uusi lehti Ilkka-Pohjalainen. Ilkan ja Pohjalaisen päätoimittajat irtisanottiin.[9]
Merkittäviä henkilöitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Päätoimittajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ilkalla oli kuusi päätoimittajaa:
- Santeri Alkio 1906–1930
- Artturi Leinonen 1930–1957
- Veikko Pirilä 1957–1980
- Kari Hokkanen 1980–2007
- Matti Kalliokoski 2008–2012
- Satu Takala 2012–2019.[10]
Toimitusjohtajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
|
Kirjapainon johtajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Fr. Miettinen 1906–1908
- W. Bange 1908–1910
- Harald Niinistö 1910–1948
- Aarne Teerimäki 1948–?
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kalliokoski, Matti: Sata kuvaa keskustasta. Karisto: Maahenki, 2006. ISBN 952-5328-83-X. Teoksen verkkoversio.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Levikkitrendihaku Media Audit Finland. Arkistoitu 25.2.2017. Viitattu 25.2.2017.
- ↑ Keijo Lehto: Suomalaisten seitsenpäiväisten sanomalehtien linjapapereiden synty ja muutos 1971–2005 (pdf) 2006. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Viitattu 9.6.2018.
- ↑ Mediatiedot
- ↑ Kalliokoski 2006, s. 17
- ↑ a b Helsingin Sanomat, 19.4.1966, s. 8. Näköislehden aukeama (digilehden tilaajille).
- ↑ Hokkanen, Kari: Ilkka teki Seinäjoesta sen, mikä se on Seinäjoen Sanomat. 5.10.2016. Arkistoitu 30.1.2019. Viitattu 30.1.2019.
- ↑ Nyt voit aloittaa laskemisen: H-hetkeen on 50 päivää, Ilkka.fi, uutiset, viitattu 10.2.2018
- ↑ Ilkka-Yhtymä suunnittelee maakuntalehtibrändien yhdistämistä ja aloittaa yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut (Arkistoitu – Internet Archive). Lehdistötiedote. Ilkka-Yhtymä, 24.9.2019. Viitattu 24.9.2019.
- ↑ Minna Salomäenpää: Päätoimittajien lähtö tuli Ilkan ja Pohjalaisen työntekijöille täytenä yllätyksenä yle.fi, uutiset. 18.11.2019. Viitattu 18.11.2019.
- ↑ Ilkka on valinnut uuden päätoimittajan, Yle Uutiset
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Alanen, Aulis J. ja Pirilä, Veikko: Taisteleva sanomalehti. I (1906–1930), II (1931–1981). Seinäjoki 1981.
- Hokkanen, Kari: Ilkan vuosisata. Etelä-Pohjanmaan Lehtiseura 2006. ISBN 9789529212101.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||||||
| ||||||
Text is available under the CC BY-SA 4.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.
