Lapsinero
Wikipediasta
Lapsinero tai ihmelapsi on poikkeuksellisen lahjakas lapsi, joka kykenee jollain alueella aikuismaisiin, jopa ammattilaistasoisiin suorituksiin.[2] Jonkun lapsen nimeäminen neroksi on määritelmäkysymys, kuten nerous ylipäätään.[1]
Lapsineroja on eniten musiikissa, shakissa ja matematiikassa, koska ne ovat aloja, joissa on selvä ja johdonmukainen rakenne tai säännöt. Lapsineroja on vähemmän sellaisilla aloilla, jotka ovat vaikeammin mitattavia.[2]
Lapsinerot syntyvät usein tavallisiin perheisiin. Poikkeuslahjakkuuden kehittymisessä on kyse psykologisten, sosiologisten, biologisten ja historiallisten tekijöiden yhteisvaikutuksesta.[2] Lapsinerot katoavat yleensä julkisuudesta murrosiän jälkeen, ja heistä kasvaa tavallisia aikuisia. Joistakin harvoista lapsineroista kehittyy aikuisena oman alansa mestareita.[1][2]
Kuuluisia lapsineroja ja ihmelapsia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maria Gaetana Agnesi
- Jeremy Bentham
- José Raúl Capablanca
- Thomas Chatterton
- Frédéric Chopin
- Karl Friedrich Gauss
- Murray Gell-Mann
- Heimo Haitto
- David Helfgott
- S. E. Hinton
- Michael Jackson
- Felix Mendelssohn Bartholdy
- Wolfgang Amadeus Mozart
- Blaise Pascal
- Pablo Picasso
- Arthur Rimbaud
- William James Sidis
- Thomas Young
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Sinkkonen, Jari: Ihmelapsen huippulahjakkuus on sekä siunaus että kirous Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. 2011. Viitattu 4.4.2022.
- ↑ a b c d Uusikylä, Kari: Yhdeksänvuotias ”lapsinero” kariuusikyla.com. 23.11. 2019. Viitattu 4.4.2022.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lapsinero Wikimedia Commonsissa
Text is available under the CC BY-SA 4.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.
