Ihara Saikaku
Wikipediasta
Ihara Saikaku (jap. 井原 西鶴, 1642–1693) oli japanilainen runoilija ja "kelluvaa maailmaa" kuvaavan proosan (ukiyo-zōshi) kehittäjä.
Hän syntyi vauraan kauppiaan, Hirayama Tōgōn, perheeseen Osakassa ja opiskeli aluksi haikai-runoutta Matsunaga Teitokun ohjauksessa. Myöhemmin hän siirtyi opiskelemaan Nishiyama Sōinin johdolla Danrin-koulukunnan runoutta, jossa painotettiin humoristista ketjurunoutta. Hänen on huhuttu kirjoittaneen yli 10 000 haikaita yhdessä vuorokaudessa[1].
Myöhemmin elämässään hän alkoi kirjoittaa rohkeita kertomuksia kauppiasluokan ja rakastajattarien talous- ja rakkausseikkailuista. Tarinat olivat nousevan kauppiasluokan makuun, sillä heitä viihdyttivät taiteet ja nautintokorttelit. Kun Saikakun suosio ja lukijakunta kasvoivat ja laajenivat koko Japaniin, lisääntyi myös hänen julkaisemansa kirjallisuus. Kun Saikaku menehtyi 51-vuotiaana vuonna 1693, hänestä oli tullut yksi Edo-kauden suosituimmista kirjailijoista. Omana aikanaan hänen tuotantoaan ei kuitenkaan pidetty korkeakulttuurina, koska se oli suunnattu kaupunkilaisväestölle, joka oli sen myös popularisoinut. Nykyään Saikakun teoksia kuitenkin arvostetaan merkityksellisinä japaninkielisen fiktion kehitykselle.
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rakkaus- tai eroottiset tarinat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kōshoku ichidai otoko (jap. 好色一代男, ”elämänsä rakkaudessa viettänyt mies”, 1682)
- Kōshoku nidai otoko – shoen ōkagami (jap. 好色二代男 諸艶大鏡, ”rakastavan miehen poika: kaunokaisten suuri peili”, 1684)
- Kōshoku gonin onna (jap. 好色五人女, ”viisi rakkautta rakastanutta naista”, 1685), Viisi naista jotka rakastivat rakkautta Otava 1977 suom. Martti Turunen
- Kōshoku ichidai onna (jap. 好色一代女, ”elämänsä rakkaudessa viettänyt nainen”, 1686), Kirsikkatyttö Otava 1978 suom. Martti Turunen
- Nanshoku ōkagami (jap. 男色大鑑, ”miehisen rakkauden suuri peili”, 1687)
Kaupunkilaistarinat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Honchō nijū fukō (jap. 本朝二十不孝, ”kaksikymmentä hurskaudettoman lapsen tapausta”, 1686)
- Nippon eitaigura (jap. 日本永代蔵, ”Japanin ikuinen varasto”, 1688)
- Seken munazan'yō (jap. 世間胸算用, ”maailman läpi kantavat laskelmat”, 1692), Päässälaskua Otava 1982 suom. Martti Turunen
Sotilastarinat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Budō denraiki (jap. 武道伝来記, ”kamppailutaitojen välittämiseksi”, 1687)
- Buke giri monogatari (jap. 武家義理物語, ”samuraikunnian tarinat”, 1688)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ihara Saikaku: ”Taustatietoa Saikakun suomalaiselle lukijalle”, Päässälaskua : novelleja, s. 168–169. Suomentanut Martti Turunen. Helsinki: Otava, 1982. ISBN 951-1-05659-X.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Ihara Saikaku: ”Ihara Saikaku”, Viisi naista jotka rakastivat rakkautta, s. 7–14. Suomentanut Martti Turunen. Helsinki: Otava, 1977. ISBN 951-1-04207-6.
| ||||||||||||||||||||||||||
Text is available under the CC BY-SA 4.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.
