Hollolan suojeluskunta alkoi muodostua syksyllä 1917 palokunnan piiristä, kun se järjesti salaisia kokouksia. Palokunnan osastojen voimisteluohjelmaa tarkistettiin Palokuntaliiton ohjesääntöjen mukaisesti. Voima-oppaiden avulla järjestettiin sotilaallisia harjoituksia. Palokunnalle perustettiin myös työväenosasto, joka ei kuitenkaan enää osallistunut kokouksiin Karan järjestämästä lakon aikaisesta tilaisuudesta alkaen. Hollolan urheilijoiden vuosikokouksessa 13. tammikuuta 1918 korostettiin valmiuden tärkeyttä sekä tehtiin päätös katkaista suhteet punakaartiin liittyneiden urheiluseurojen kanssa. Päätös julkaistiin lehdissä kohua herättävästi. Hollolan urheilijoille perustuvan suojeluskunnan kantavia voimia olivat pääasiassa Lahden seudun Aaro Pajarin johdolla vapausklubiksi järjestäytyneet nuoret.

Suomen sisällissodan alettua he pakenivat kansanvaltuuskunta Sysmään ollen ensimmäisiä, jotka tulivat sinne.^[1]

Hollolan suojeluskunta otti kiinni 7. heinäkuuta 1941 desantteja. Taistelussa kaatui kaksi desanttia, yksi suojeluskuntalainen sekä haavoittui yksi suojeluskuntalainen. Desantit olivat virolaisia ja heidän tehtävänään oli tuhota Lahden-Heinolan rautatien rautatiesilta tappamalla ensin vartijat tikareilla ja panostamalla silta. Tämän jälkeen heidän olisi pitänyt räjäyttää Lahti-Kouvola-rautatie sekä vielä kolmas paikka.