Otto Hjalmar Hultin (31. maaliskuuta 1871 Helsinki – 17. tammikuuta 1952) oli suomalainen pankinjohtaja ja opettaja.^[1][2]

Hultinin vanhemmat olivat poliisikonstaapeli Otto Reinhold Hultin ja Serafina Holmberg. Hän valmistui kansakoulunopettajaksi 1893 ja suoritti erikoistutkintoja ruotsin-, saksan- ja englanninkielissä 1906. Hultin teki opintomatkoja Ruotsiin ja Tanskaan 1899, Itävaltaan, Italiaan ja Sveitsiin 1904 sekä Skandinaviaan, Saksaan ja Englantiin 1906. ^[1]

Hultin toimi Matildedalin ja Kymintehtaan kansakoulujen johtajana 1893–1908. Hän oli Kansallispankin Kouvolan konttorin esimiehenä 1908–1919, Kansallispankin taloudenhoitajana vuodesta 1919, Kymintehtaan työväen sairas- ja apukassan toimitusjohtajana 1906–1908 sekä Kouvolan sähkö Oy:n perustajana ja toimitusjohtajana 1909–1919.^[1]

Hultin oli Kouvolan taajaväkisen yhdyskunnan ja myöhemmin Kouvolan kauppalanvaltuuston puheenjohtajana, Kouvolan kansakoulun johtokunnan esimiehenä 1910–1919 ja eri suojeluskuntien esikuntien jäsenenä 1919–1928. Hän oli Oy Valistuksen johtokunnan jäsenenä vuodesta 1904 alkaen.^[1]

Hjalmar Hultin oli naimisissa 1894–1921 Aleksandra Johanna Kilkin (1871–1921) kanssa ja vuodesta 1922 Helmi Fredrika Adamssonin kanssa.^[1][2]

Nimellä Hj. Hultin:

• Kokonaislukujen kertaustaulun selitys ja tulokset; Ph. Reinhardin mukaan Suomen oloihin sovitellut Hj. Hultin. Valistus, Helsinki 1904
• Luonnonopillisia ja laskuopillisia havaintotauluja. 1905
• Arkielämän aloilta: noin 700 kirjoitustehtävää aikaisempia kouluvuosia varten H. Scharrelmannin mukaan. WSOY 1908
• Seminaarien ja kansakoulujen piirustusopetus: komitean mietintö; laatineet W. Tawaststjerna, Yrjö Blomstedt, Lilli Törnudd, A. Kohonen, Bernt Lagerstam, Hj. Hultin, Emil Elenius ; toim. Yrjö Blomstedt ja A. Kohonen. Helsinki 1908
• Ruotsin, Saksan ja Englannin kouluja oppimassa. Tekijä, Helsinki 1930