Hirmuvalta
Wikipediasta
Hirmuvalta eli terrori on valtaa, joka perustuu väkivaltaisiin keinoihin ja herättää kauhua.[1]
Alkuaan terroriksi (ransk. terreur) kutsuttua toimintaa harjoittivat Ranskan suuren vallankumouksen myötä valtaan nousseet radikaalit jakobiinit, jotka teloittivat todellisia ja luuloteltuja poliittisia vastustajiaan giljotiinilla. Ranskalaiset itse viittaavat tuohon ajanjaksoon terrorin aikana. Jakobiinijohtaja Maximilien Robespierre näki sanassa myönteisen merkityksen ja hänen mukaansa terrori edusti oikeutta ja hyvettä.[2]
Terrorin psykologiset vaikutukset vastustajan kannattajiin edistävät sen käyttäjän omia poliittisia, sotilaallisia tai uskonnollisia tavoitteita. Sodankäynnin kiinalainen teoreetikko Sun Tzu määritteli 400-luvulla ennen ajanlaskun alkua terrorin ytimen seuraavasti: Tapa yksi, pelota tuhansia.[3]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ hirmuvalta. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
- ↑ Nunberg, Geoffrey: It All Started with Robespierre / "Terrorism": The history of a very frightening word San Fransisco Cronicle. 28.10.2001. Viitattu 23.10.2018.
- ↑ Perko, Touko: Kaksi vapaussotaa. Viha, vallankumous, terrori ja uuden alku 1905-1919, s. 157. Atena, 2022. ISBN 978-951-1-42450-5.
Text is available under the CC BY-SA 4.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.
