Hiekan taidemuseo
Wikipediasta
| Hiekan taidemuseo | |
|---|---|
 Hiekan taidemuseo marraskuussa 2010 |
|
| Tyyppi | Taidemuseo |
| Osoite |
Pirkankatu 6 Amuri, Tampere |
| Sijainti | Tampere |
| Perustettu | 1931 |
| Ylläpitäjä | Kustaa Hiekan Säätiö |
| Johtaja | Carita Kivioja,[1] 2022– |
| Kotisivut | Hiekan taidemuseo |
| Koordinaatit | |
 Hiekan taidemuseo |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Hiekan taidemuseo on Tampereella Amurin kaupunginosassa sijaitseva Suomen vanhin yksityinen taidemuseo. Sen on perustanut teollisuusneuvos ja kultaseppä Kustaa Hiekka vuonna 1931.[3]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kustaa Hiekka oli mukana perustamassa vuonna 1908 avattua Hämeen museota, joka oli Tampereen ensimmäinen museo. Perehtyessään museotoimintaan Hiekka alkoi pohtia, voisiko hän perustaa keräämälleen kokoelmalle oman museon. Hän hioi suunnitelmaa yhdessä ystävänsä kihlakunnantuomari Evert Tähkäpään kanssa. Molemmat uskoivat taiteen sivistävään vaikutukseen. Hiekka oli myös isänmaallinen ihminen, joka halusi kehittää kotimaataan ja varsinkin Tamperetta.[3]
Museotaan varten Hiekka rakennutti Pirkankadulle tiilitalon, jonka piirsi arkkitehti Oiva Viljanen. Uusklassinen rakennus valmistui vuonna 1928, ja se oli ensimmäinen museoksi suunniteltu rakennus Tampereella. Museota ylläpitämään perustettiin vuonna 1931 Kustaa Hiekan Säätiö.[3][4] Museon avajaisia vietettiin 31. lokakuuta 1931[5].
Hiekka asui museorakennuksen kolmannessa kerroksessa kuolemaansa, vuoteen 1937 saakka. Hän lahjoitti omaisuutensa Kustaa Hiekan Säätiölle. Myös säätiön ensimmäinen puheenjohtaja Evert Tähkäpää testamenttasi museolle oman taidekokoelmansa.[3]
Kokoelmat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hiekan taidemuseon monipuolisiin kokoelmiin kuuluu perinteisen kuvataiteen lisäksi mm. huonekaluja, peilejä, kelloja, rahoja, mitaleja, hopeaa, tinaa, lasia ja kansatieteellistä esineistöä. Hiekka oli intohimoinen keräilijä, joka toi ulkomailta hyvin erikoisiakin matkamuistoja. Museon haltuun on tällä tavoin kulkeutunut samuraimiekkoja, saharausku ja jopa muumion käsi.[3][6][7]
Kuvataidekokoelman pääosan muodostaa suomalainen taide, jota on 1850-luvulta nykyaikaan asti. Mukana on teoksia muun muassa Ferdinand von Wrightiltä, Hjalmar Munsterhjelmilta, Akseli Gallen-Kallelalta, Eero Järnefeltiltä, Pekka Haloselta, Hugo Simbergiltä ja Magnus Enckelliltä. Paikallisista taiteilijoista ovat edustettuina esimerkiksi Gabriel Engberg, Kaarlo Vuori, Lennu Juvela,[3] Kauko Salmi, Marra Lampi ja Anna Alapuro.[8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Yhteystiedot Hiekan taidemuseo. Viitattu 7.2.2023.
- ↑ Museotilasto.fi (Tilastohaku: vuosi 2015, Hiekan taidemuseo, kaikki käynnit yhteensä.) Helsinki: Museovirasto. Viitattu 19.10.2016.
- ↑ a b c d e f Rakkaudesta taiteeseen – kuvataidetta mesenaattien kokoelmista, s. 20–22. Tampere: Emil Aaltosen Säätiön Teollisen kulttuurin tutkimusrahasto, 2012. ISBN 978-952-99351-5-4.
- ↑ Tampereen rakennuskulttuuri. Osa I. Kantakaupunki, s. 86. Tampere: Tampereen kaupungin kaavoitusvirasto, 1984.
- ↑ Virtauksia. Tampereen kaupungin taidekokoelmat, s. 37. Toim. Tapio Suominen. Tampere: Tampereen taidemuseo, 2007. ISBN 978-951-609-354-6.
- ↑ Hiekan taidemuseo. Näyttelyt. 2014. Tampere: Hiekan taidemuseo. Arkistoitu 21.8.2014. Viitattu 20.8.2014.
- ↑ Hiekan taidemuseo. Kokoelmat. Tampere: Hiekan taidemuseo. Arkistoitu 21.8.2014. Viitattu 20.8.2014.
- ↑ Museon kokoelmateosten taiteilijat Hiekan taidemuseo. Viitattu 7.2.2023.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hiekan taidemuseo
- Kustaa Hiekan kokoelmat avataan tänään yleisölle, Aamulehti, 05.06.1932, nro 150, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
| ||||||||||||||||||||||||
Text is available under the CC BY-SA 4.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.
