Herakleion (Kreeta)
Wikipediasta
| Herakleion | |
|---|---|
| Ἡράκλειον | |
| Sijainti | |
  Herakleion |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Iraklion, Kreeta |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri |
minolainen kulttuuri antiikki |
| Alue | Kreeta |
Herakleion (m.kreik. Ἡράκλειον, Hērakleion, myös Ἡράκλεια, Hērakleia; lat. Heracleium) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Kreetan saarella Kreikassa. Se sijaitsi nykyisen Iraklionin kaupungin paikalla.[1][2][3]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Herakleionin poliksen kaupunkikeskus sijaitsi Kreetan pohjoisrannikolla samalla paikalla kuin nykyinen Iraklionin kaupunki, noin 20 stadioninmittaa eli viisi kilometriä pohjoiseen sisämaassa sijainneesta Knossoksen kaupungista, jonka satamana se toimi.[2][3] Kaupungin keskus sijaitsi samalla kukkulalla, jossa nykyisin on Iraklionin venetsialaisaikainen vanhakaupunki.[4] Kaupunki oli lähellä Kairatos (nyk. Katsampadianós eli Katsampás) -joen suuta.[2]
Herakleionin kaupunkivaltion aluetta ei tunneta kovin hyvin. Sen kooksi on arvioitu noin 100–200 neliökilometriä,[1] mukaan lukien rannikkotasanko kaupungin ympärillä.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Herakleionin paikka on ollut asuttu viimeistään neoliittisella kaudella ja edelleen minolaisella kaudella eli Kreetan pronssikaudella 1000-luvulla eaa. Paikka toimi jo tuolloin läheisen Knossoksen palatsikeskuksen satamana, ja kukoisti 1500–1300-luvuilla eaa.[4][5] Kaupungin esihistoriallista nimeä ei tunneta.[6]
.jpg)
Herakleionin polis-kaupunki sai alkunsa noin 800-luvulla eaa. Kreikkalaisessa mytologiassa se sai nimensä Idan daktyyleihin kuuluneesta Herakleesta eli Herakles Idaioksesta. Myöhempinä aikoina tämä yhdistettiin tunnetumpaan heeros Herakleehen.[4][7] Kaupunkia ei juurikaan mainita antiikin kirjallisuudessa joitakin maantieteellisiä teoksia lukuun ottamatta.[2] Stefanos Byzantionlainen mainitsee sen sijalla 17 tuntemastaan 23 Herakleia-nimisestä kaupungista.[3][8] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Hērakleiōtas (Ἡρακλειώτας).[3]
Antiikin aikana Herakleion toimi Knossoksen poliksen satamana yhdessä läheisen Amnisoksen kanssa.[2][9] Vaikka kaupunki on luetteloitu polikseksi eli itsenäiseksi kaupunkivaltioksi, sen todellinen asema tunnetaan kuitenkin huonosti, ja sen asema poliksena jo klassisella kaudella perustuu lähinnä oletuksiin.[1] Herakleion on ollut todennäköisesti aina historiansa aikana enemmän tai vähemmän Knossoksen alaisuudessa; Knossoksen vallan alla sen tiedetään olleen ainakin hellenistisellä kaudella.[2] Varhaisin maininta kaupungista poliksena kaupunkivaltion merkityksessä on peräisin vasta 200-luvulta eaa., Miletoksen Kreetan polisten kanssa tekemässä sopimuksessa.[1] Herakleionin ei tiedetä lyöneen omaa rahaa.[2]
Herakleion toimi Knossoksen poliksen satamana edelleen roomalaisella kaudella. Tuolloin sen merkitys oli kuitenkin vähäisempi, sillä Kreetan keskus oli tuolloin Gortynissä saaren eteläosassa.[4] Herakleionia ei mainita piispanistuimena varhaisissa kristillisissä lähteissä. Nikean toisen kirkolliskokouksen asiakirjoissa vuodelta 787 mainitaan kuitenkin muiden Kreetan piispojen joukossa Theodoros, ”Herakleopoliin piispa”.[3]
Nykyinen Iraklionin (Irákleio) kaupunki, joka keskiajalla ja osmanivallan aikana tunnettiin muun muassa nimillä Candia ja Megalon Kastron, nimettiin uudelleen antiikin aikaisen kaupungin mukaan 1800-luvun lopulla, tosin nykykreikkalaisessa nimimuodossa.[6]
Rakennukset ja löydökset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Iraklionin alueella on suoritettu suhteellisen vähän arkeologisia kaivauksia, koska nykyinen suhteellisen suurikokoinen kaupunki sijaitsee suoraan esihistoriallisen ja antiikin aikaisen asutuksen paikalla. Joitakin löytöjä on tehty sattumalöytöinä ja pelastuskaivauksissa.[1]
Minolaisaikaisia löytöjä on tehty useista paikoista eri puolilta nykyisen kaupungin aluetta ja ympäristöä. Löytöihin lukeutuu sekä asutuksen että satamarakennelmien jäänteitä.[4] Merkittävimmät esihistorialliset löydöt, sekä neoliittiselta että minolaiselta kaudelta, ovat peräisin Katsampás-joen suusta. Antiikin ajalta on löydetty nykyisen kaupungin paikalta hautoja geometriselta kaudelta arkaaiselle kaudelle 600-luvulle eaa. saakka, sekä merkkejä asutuksesta viimeistään klassiselta kaudelta lähtien. Löytöjen vähäisyyden vuoksi kaupungin pohjakaavasta ja rakennusten kokonaisuudesta ei ole mahdollista saada kovinkaan hyvää kuvaa.[1][2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”961 Herakleion”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
- ↑ a b c d e f g h Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”HERAKLEION (Iraklion) Temenos district, Crete”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Smith, William: ”Heracleium”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Heraklion: History Explore Crete. Viitattu 4.11.2019.
- ↑ Heraklion History Greeka. Viitattu 4.11.2019.
- ↑ a b ”Iraklion”, Greek Island Hopping 2008, s. 336–340. Thomas Cook Publishing, 2008. ISBN 978-1-84157-839-2.
- ↑ Herakles Theoi Greek Mythology. Viitattu 4.11.2019.
- ↑ Stefanos Byzantionlainen: Ethnika, Ἡράκλεια.
- ↑ Strabon: Geografia 10.4.7, 10.5.1; Klaudios Ptolemaios: Geografia 3.15.3.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Iraklionin arkeologiset kohteet Wikimedia Commonsissa
Text is available under the CC BY-SA 4.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.
