Dialyysi tarkoittaa veren puhdistamista kuona-aineista ja vereen kertyneestä nesteestä. Sitä käytetään munuaisten toiminnan korvaajana joko akuutissa tai kroonisessa munuaisten vajaatoiminnassa, tai kun munuaiset on jouduttu poistamaan.

Dialyysia on kahta päätyyppiä: hemodialyysi ja peritoneaalidialyysi. Dialyysihoitoa voidaan antaa koulutuksen jälkeen myös omatoimisesti kotona, jolloin potilas itse valmistelee dialyysikoneen ja liittää itsensä siihen.^[1]

Pitkäaikaisten dialyysipotilaiden munuaisiin kehittyy usein kystia. Niitä on kolmella neljästä yli kolme vuotta dialyysihoitoa saaneesta potilaasta. Potilaille, joilla on hankittuja munuaiskystia, kehittyy myös muita useammin munuaiskasvaimia. Dialyysipotilaiden munuaissyöpävaara onkin kasvanut.^[2]

Dialyysihoitoa tukee ruokavalio, jolla pyritään minimoimaan kuona-aineiden ja nesteen kertymistä. Vältettäviä ovat suolaa, kaliumia tai fosforia runsaasti sisältävät ruoka-aineet. Sen sijaan proteiineja on syötävä tavallista enemmän, koska dialyysissä elimistöstä poistuu kuona-aineiden lisäksi myös proteiineja.^[3]

Hemodialyysissa verta johdetaan dialysaattoriin, jossa siitä diffusoimalla poistuu kuona-aineita ja ylimääräistä nestettä, minkä jälkeen puhdistunut veri kierrätetään takaisin elimistöön. Kerrallaan vain pieni määrä verta on elimistön ulkopuolella.

Dialyysikoneen ja verenkierron yhdistävänä veritienä voidaan käyttää joko yläonttolaskimoon johdettua katetria tai käsivarteen tehtyä fisteliä, jossa laskimo yhdistetään valtimosuoneen. Valtimon verenpaine pullistaa muutamassa viikossa laskimon, jolloin siihen on helppo osua kanyylineuloilla, ja suonen kapasiteetti riittää hoidon tarpeisiin. Tyypillisesti katetria käytetään, kunnes fisteli on "kypsynyt" käyttökuntoon. Jos fisteliä ei pystytä tekemään, käsivarteen voidaan lisätä keinosuoni eli grafti.

Sairaalahoidossa yksi hemodialyysihoitokerta kestää normaalisti 4–5 tuntia, ja viikossa on tyypillisesti kolme hoitokertaa. Kotidialyysissä hoitoja on useammin, mutta ne kestävät lyhyemmän aikaa, esimerkiksi kolme tuntia viisi kertaa viikossa. Lisäksi dialyysin valmisteluun ja lopetukseen kuluu yhteensä noin tunti.

Peritoneaalidialyysissa eli vatsakalvodialyysissa käytetään vatsakalvoa (lat. peritoneum) hyväksi kuona-aineiden poistamiseen. Vatsaonteloon valutetaan katetrin kautta dialyysiliuosta, joka vaihdetaan 3–5 kertaa päivässä. Liuos imee itseensä kuona-aineita ja ylimääräistä nestettä vatsakalvon toimiessa puoliläpäisevänä kalvona.

CAPD (engl. Continuous Ambulatory Peritoneal Dialysis) on jatkuva vatsakalvodialyysi, jossa potilaalla on vatsaontelossa dialyysiliuosta koko ajan. Dialyysineste vaihdetaan käsin 4–5 kertaa päivässä.

APD (engl. Automated Peritoneal Dialysis) eli automaattinen vatsakalvodialyysi. Siinä dialyysinesteiden vaihto tapahtuu öisin automaattisesti koneen avustuksella. Päivällä potilas voi olla joko täysin ilman dialyysinestettä vatsaontelossaan tai tilanteen mukaan tehdä 1–2 dialyysinesteen vaihtoa päiväsaikaan.

• Global Dialysis
• Dialyysihoito, Munuais- ja maksaliitto
• Dialyysihoito, Munuaistalo.fi