For faster navigation, this Iframe is preloading the Wikiwand page for Helsingin yliopiston metroasema.

Helsingin yliopiston metroasema

Wikipediasta

Helsingin yliopisto
Helsingfors universitet
Asema huhtikuussa 2022.
Asema huhtikuussa 2022.
Perustiedot
Aiemmat nimet Kaisaniemi (1995-2014)
Metrolinjat M1 M2
Osoite Vuorikatu 12, 00100 Helsinki[1]
Vyöhyke A
Avattu 1. maaliskuuta 1995
Käyttäjiä (ark.) 18 700 (2022) [2]
Käyttäjiä (v.) 5 610 500 (2015) [2]
Etäisyydet
Rautatientori 0,597 km
Hakaniemi 0,916 km
Vaihtoyhteydet
Raitiolinjat 3 6 9 9N
Rakenne
Tyyppi tunneliasema
Laituriraiteita 2
Liukuportaita 5
Hissejä 5
Aiheesta muualla

Helsingin yliopiston metroasema (ruots. Helsingfors universitets metrostation, vuoteen 2014 asti Kaisaniemen metroasema ruots. Kajsaniemi metrostation) on Helsingin metron asema, joka sijaitsee Kluuvin kaupunginosassa. Se palvelee Helsingin ydinkeskustaa, Helsingin yliopiston keskustakampusta ja Kruununhaan kaupunginosaa. Asemaa käyttää noin 18 700 matkustajaa vuorokaudessa.[2]

Asema avattiin vuonna 1995, ja se oli metron tunneliasemista uusin ennen Länsimetro-jatkeen avautumista.[1] Se on myös viimeisin maanalainen asema, jossa ei ole keskilaituria, vaan sen laiturialue jakautuu liukuportaiden jälkeen selvästi kahteen. Aseman lippuhallin on suunnitellut arkkitehtitoimisto Kontio - Kilpiä - Valjento ja laiturialueen arkkitehtitoimisto Esa Piironen.[3]

Metrolaiturilta johtaa yksi liukuporraskuilu ylätasanteelle, laiturialueen länsipäästä. Liukuportaita on kolme ja alhaalta katsoen niiden vasemmalla puolella on kaksi hissiä, jotka liikkuvat kuilun suuntaan vinosti ylös.[4] Näitä vinohissejä on myös muilla Helsingin metron asemilla. Helsingin yliopiston metroaseman tunnistettavia ominaisuuksia ovat siniset kallioseinämät, vihreäksi valaistut liukuportaat ja neonputkista tehty Verkosto-taideteos.[5] Aseman ylätasanteella on liikekeskus ja yhteys useaan sisäänkäyntiin. Eteläisen sisäänkäynnin yhteydessä on Opintoputki-niminen kävelytunneli, jossa on valotaideteos Kenno.[6]

Asema on Rautatientorin ja Aalto-yliopiston lisäksi ainoa, jonka nimi kuulutetaan suomen ja ruotsin lisäksi englanniksi (University of Helsinki). Entisellä nimellään Kaisaniemi oli ainoa asema, jonka nimi kuulutettiin vain yhdellä kielellä – suomenkielinen nimi Kaisaniemi ja ruotsinkielinen Kajsaniemi lausutaan samalla tavalla. Vielä aseman suunnitteluvaiheessa sitä kutsuttiin Kluuvin metroasemaksi.[7]

Huhtikuussa 2014 Helsingin kaupunginhallitus päätti muuttaa aseman nimeksi Helsingin yliopisto (ruots. Helsingfors universitet) lähellä sijaitsevan Helsingin yliopiston keskustakampuksen mukaan.[8] Uusi nimi astui välittömästi voimaan päätöksen myötä 22. huhtikuuta 2014. Ehdotus herätti kuitenkin vastustusta; esimerkiksi Helsingin seudun liikenne vastusti nimenmuutosta, ja Helsingin nimistötoimikunnan mukaan Kaisaniemellä on pitkät perinteet karttanimenä.[9] Muutos aseman nimikyltteihin ja metron kuulutuksiin tehtiin vuoden 2014 loppuun mennessä.[10]

Nykyisen metroaseman yläpuolella oli aiemmin Pukevan vaatekauppa, joka sijaitsi 1928 valmistuneessa punatiilisessä rakennuksessa. Se purettiin 1970-luvun alussa modernistisen uudisrakennuksen tieltä samoihin aikoihin kun Pukevan omistaja Ruben Jaari kävi puhumassa kaupunginvaltuutetuille uuden metroaseman puolesta.[11] Kaisaniemenkatu oli tähän aikaan vielä merkittävämpi ostoskatu, joten Rautatientorin ja Hakaniemen väliin sijoittuvan metroaseman toivottiin lisäävän asiakkaita alueella.[12]

Helsingin kaupunki teki päätöksen uuden metroaseman rakentamisesta vuonna 1971, ja tässä vaiheessa asemaa kutsuttiin vielä Kluuvin metroasemaksi. Helsingin Sanomat uutisoi helmikuussa 1973, että uuden metroaseman rakentaminen alkaisi seuraavan vuoden syksyllä. Varhaisissa suunnitelmissa aseman toisen sisäänkäynnin piti sijaita lähempänä Kruununhakaa Liisankadun ja Unioninkadun suuressa liittymässä.[7] Aseman rakentaminen lykkääntyi kuitenkin taloudellisista syistä monta vuotta. Vasta 1990-luvulla aloitettiin rakennustyöt, kun Kaisaniemenkatu revittiin auki moneksi vuodeksi. Samaan aikaan vaikuttanut lama ja asiakaskato ajoivat Pukevan konkurssiin, ja sen rakennus suunniteltiin uudelleen Kauppakeskus Kaisaksi. Kaisaniemenkatu ei ollut enää keskustan tärkein ostoskatu, mutta kauppiaat olivat toiveikkaita, että metro toisi asiakkaita takaisin. Tästä syystä ensimmäistä kertaa Helsingin metron historiassa yritykset rahoittivatkin osan aseman rakentamisesta kaupungin lisäksi.[11][12] Asemasta tuli Sörnäisten jälkeen toinen jo valmiille reitille valmistunut ”väliasema”.[13]

Kaisaniemen metroasemaksi nimetty asema avattiin 1. maaliskuuta 1995, noin puolitoista vuotta Ruoholahden aseman jälkeen. Ensimmäinen metro pysähtyi Kaisaniemeen kello 5.34 aamulla, ja avajaispäivänä yleisöä oli tungokseksi asti, tosin moni oli vain katselemassa uutta asemaa. Aseman moderni ilme valaistuksineen sai positiivista palautetta lehdistöltä, ja aseman kävijämäärä ylitti HKL:n odotukset ensimmäisinä viikkoina.[13] Kaisaniemen asemasta tuli alusta alkaen vilkas kulkutie yliopiston keskustakampukselle ja muualle Kluuviin,[12] vaikkakin sen käyttäjämäärä on tyypillisesti ollut kantakaupungin asemista pienin.[14][15]


Kesällä 2024 metrolinjan katkettua väleille Kamppi-Kivenlahti ja Helsingin Yliopisto-Vuosaari/Mellunmäen haara, Helsingin yliopiston metroasema koki historiansa suurimman ruuhkapiikin, kun asema toimi kolmen kuukauden ajan Rautatientorin itäpuolella kulkevien metrojen läntisenä pääteasemana ja asemalta länteen metrolla menevien oli noustava metrosta viimeistään tällä asemalla ja vaihdettava ratikkaan 9 ja 9B päästäkseen Kamppiin tai käveltävä Kamppiin, josta pääsi jatkamaan metrolla matkaa länteen.


Toiseksi suuremman ruuhkapiikin Helsingin yliopiston asema koki vuodenvaihteessa 2009–2010, kun viereisellä Rautatientorin asemalla sattui 8. marraskuuta 2009 mittava vesivahinko, ja asema oli suljettu muutaman kuukauden.[16] Kaisaniemi itseasiassa toimi metron läntisenä päätepysäkkinä muutaman päivän, ennen kuin 11. marraskuuta metrot pääsivät taas jatkamaan Kamppiin.[17]

Vuonna 2006 eteläisen sisäänkäynnin yhdistävän Opintoputken seinille maalattiin taiteilija Viva Granlundin ideoima luolamaalauksia muistuttava taideteos.[18][19] Se maalattiin piiloon kun Opintoputki remontoitiin vuonna 2021, ja samalla sinne asennettin Kirsti Taiviolan Kenno-valotaideteos.[20]

Sisäänkäynnit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kaisaniemen metroasema (arkistoitu) Hel.fi. Arkistoitu 30.6.2013. Viitattu 16.7.2013.
  2. a b c Metroasemien käyttäjämäärät Kaupunkiliikenne Oy. Viitattu 3.5.2023.
  3. Perustietoja ja metroasemat Suomen raitiotieseura. Arkistoitu 5.12.2019. Viitattu 30.3.2023.
  4. Helsingin yliopiston metroaseman hissit remontoidaan Kaupunkiliikenne. 28.3.2022. Viitattu 30.3.2023.
  5. Verkosto Helsingin kaupunki. Arkistoitu 30.3.2023. Viitattu 30.3.2023.
  6. Aalto, Maija: Kaisaniemen legendaarinen Opintoputki meni kokonaan uusiksi: tältä tunneli nyt näyttää Helsingin Sanomat. 1.9.2021. Viitattu 30.3.2023.
  7. a b Kluuvin metroaseman rakentaminen alkaa syksyllä 1974 Helsingin Sanomat. 22.2.1973. Viitattu 30.3.2023.
  8. Lehmusvesi, Jussi: Kaisaniemen metroaseman nimi vaihtuu – "Kyllä ihmiset tottuvat" Helsingin Sanomat. 22.4.2014. Viitattu 22.4.2014.
  9. Silfverberg, Kalle: Kaisaniemen metroaseman nimenmuutos herättää närää Helsingin Sanomat. 22.4.2014. Viitattu 22.4.2014.
  10. Kaisaniemen metroaseman nimi muuttuu Iltalehti. 22.4.2014. Viitattu 22.4.2014.
  11. a b Manninen, Antti: Puretut talot – 100 tarinaa Helsingistä, s. 36. Helsingin Sanomat, 2004.
  12. a b c Tolmunen, Tapio: Viisi minuuttia seuraavaan lähtöön – HSL-alueen joukkoliikenteen historia, s. 564. HSL, 2016.
  13. a b Tolmunen, Tapio: Tunnelijunasta suosikiksi – Helsingin metro 25 vuotta, s. 79. HKL, 2007.
  14. Metroasemien käyttäjämäärät Kaupunkiliikenne. Viitattu 31.3.2023.
  15. Metroasemien käyttäjämäärät dev.hel.fi. Viitattu 31.3.2023.
  16. Helsingin Rautatientorin metroasema jopa kuukausia suljettuna Yle. 8.11.2009. Viitattu 31.3.2023.
  17. Helsingin metro kulkee jälleen läntisille pysäkeille MTV Uutiset. 11.11.2009. Viitattu 31.3.2023.
  18. Mäkinen, Taina: Kuka maalasi hirviä Opintoputken seiniin? (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 3.4.2013. Viitattu 31.3.2023.
  19. Kuvataiteilija Viva Granlundille Helsingin kulttuuripalkinto STT. 22.11.2016. Viitattu 31.3.2023.
  20. Helsingin yliopiston metroaseman Opintoputki avataan 1. syyskuuta STT. 31.8.2021. Viitattu 31.3.2023.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pohjoiseen/Länteen Etelään/Itään
Rautatientori
Kivenlahti
M1 Hakaniemi
Vuosaari
Rautatientori
Tapiola
M2 Hakaniemi
Mellunmäki
{{bottomLinkPreText}} {{bottomLinkText}}
Helsingin yliopiston metroasema
Listen to this article

This browser is not supported by Wikiwand :(
Wikiwand requires a browser with modern capabilities in order to provide you with the best reading experience.
Please download and use one of the following browsers:

This article was just edited, click to reload
This article has been deleted on Wikipedia (Why?)

Back to homepage

Please click Add in the dialog above
Please click Allow in the top-left corner,
then click Install Now in the dialog
Please click Open in the download dialog,
then click Install
Please click the "Downloads" icon in the Safari toolbar, open the first download in the list,
then click Install
{{::$root.activation.text}}

Install Wikiwand

Install on Chrome Install on Firefox
Don't forget to rate us

Tell your friends about Wikiwand!

Gmail Facebook Twitter Link

Enjoying Wikiwand?

Tell your friends and spread the love:
Share on Gmail Share on Facebook Share on Twitter Share on Buffer

Our magic isn't perfect

You can help our automatic cover photo selection by reporting an unsuitable photo.

This photo is visually disturbing This photo is not a good choice

Thank you for helping!


Your input will affect cover photo selection, along with input from other users.

X

Get ready for Wikiwand 2.0 🎉! the new version arrives on September 1st! Don't want to wait?