Helatorstai (< ruots. Helgetorsdag, ‘pyhä torstai’), toisinaan myös Kristuksen taivaaseenastumisen päivä (lat. Dies sanctus ascensionis Domini), on vuotuinen kristillinen juhla, jota vietetään 40. päivänä pääsiäisestä Jeesuksen taivaaseen­astumisen muistoksi.^[1] Taivaaseenastumisesta kerrotaan Apostolien tekojen ensimmäisessä luvussa^[2] sekä lyhyesti myös Markuksen ja Luukkaan evankeliumien lopussa.^[3][4] Useimmissa Euroopan maissa, mukaan lukien Suomessa, päivä on virallinen pyhäpäivä. Taustaltaan juhla on Suomessa esikristillinen.

Koska pääsiäisen ajankohta liikkuu, myös helatorstain päivämäärä vaihtelee. Se on useimmiten toukokuussa, harvoin kesäkuun alussa. Koska pääsiäinen on aina sunnuntaina, neljäskymmenes päivä siitä on aina torstai. Vuonna 2011 helatorstai oli vasta 2. kesäkuuta, kun vuonna 2012 se oli 17. toukokuuta ja vuonna 2013 jo 9. toukokuuta.

Suomessa helatorstai oli vuosina 1973–1991 siirrettynä edellisen viikon lauantaihin. Silloin sen nimenä oli suomeksikin Kristuksen taivaaseenastumisen päivä^[1][5] (joskus myös muodossa 'Kristuksen taivaaseenastumispäivä'). Ruotsiksi helatorstai on edelleen nimeltään vastaavasti Kristi himmelsfärdsdag.

»Minä lähetän teille sen, minkä Isäni on luvannut. Pysykää tässä kaupungissa, kunnes saatte varustukseksenne voiman korkeudesta. Jeesus vei opetuslapset ulos kaupungista, lähelle Betaniaa, ja siellä hän kohotti kätensä ja siunasi heidät. Siunatessaan hän erkani heistä, ja hänet otettiin ylös taivaaseen. He kumartuivat maahan asti ja osoittivat hänelle kunnioitustaan, ja sitten he riemua täynnä palasivat Jerusalemiin. He olivat alati temppelissä ja ylistivät Jumalaa.»
(Evankeliumi Luukkaan mukaan)

2020-luvulla helatorstai:

• 2020: 21. toukokuuta
• 2021: 13. toukokuuta
• 2022: 26. toukokuuta
• 2023: 18. toukokuuta
• 2024: 9. toukokuuta
• 2025: 29. toukokuuta
• 2026: 14. toukokuuta
• 2027: 6. toukokuuta
• 2028: 25. toukokuuta
• 2029: 10. toukokuuta

Useimmissa kielissä päivän nimi viittaa suoraan juhlan aiheeseen, Kristuksen taivaaseenastumiseen. Suomen kielessä sillä on kuitenkin perinteinen, alkujaan ruotsista lainattu nimi, jonka alkuosa hela viittaa ruotsin kielen pyhää tarkoittavaan sanaan helg. Sana helatorstai on saatu muinaisruotsin sanasta helghathorsdagh, joka merkitsee pyhää torstaita. Suomessa helatorstai oli vielä 1800-luvulla yksi tärkeimmistä juhlapäivistä. Vanhassa maatalouskulttuurissa edeltävän sunnuntain, rukoussunnuntain, ja helatorstain välisinä päivinä, kanttaanpyhinä, kuljettiin kulkueina pelloilla rukoilemassa hyvää satoa. Vanhan kansansanonnan mukaan päivä oli niin pyhä, ettei silloin ruohokaan kasva.^[1]

Pakanuuden ajalta periytyvä hela on kevään juhla, joka ajoittuu kylvökauden alkuun, ja sitä vietetään, jotta jumalat olisivat suosiollisia ja antaisivat hyvän sadon.^[6] Hämeessä, Satakunnassa ja Uudellamaalla sytytettiin entisaikaan helatorstain aattona aukeille paikoille kokkoja eli helavalkeita.^[6] Karja ajettiin tulien läpi laitumelle karjatautien ehkäisemiseksi. Aukeille paikoille sytytettiin helatorstain aattona kokkoja eli helavalkeita.^[7] Tavat ovat yhä paikoin elossa. Simaa juodaan, käydään lemmensaunassa ja tehdään lemmentaikoja. Nuoret myös tanssivat kokoilla.^lähde? Helajuhlissa saatettiin esiintyä myös harkitsemattoman ja epävirallisen vallattomasti, olihan kevät riemun aikaa pitkän talven jälkeen^[7].

Helatorstai on julkinen vapaapäivä Alankomaissa, Belgiassa, Haitissa, Indonesiassa, Islannissa, Itävallassa, Kolumbiassa, Liechtensteinissa, Luxemburgissa, Madagaskarilla, Namibiassa, Norjassa, Ranskassa, Ruotsissa, Saksassa, Sveitsissä, Tanskassa ja Vanuatussa.

• Helkajuhla
• Helluntai
• Kanttaiviikko

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Helatorstai.

• Helatorstai – Herran taivaaseen astuminen / Ortodoksi.net
• Helatorstai Suomen ev-lut kirkon evankeliumikirjassa (Arkistoitu – Internet Archive)