Heikki Johannes Hietanen (30. elokuuta 1914 Helsinki – 27. toukokuuta 2000 Helsinki) oli suomalainen kilpauimari. Hän oli Suomen parhaita vapaauimareita 1930-luvun jälkipuoliskolla ja 1940-luvulla.^[1]

Hietanen kilpaili Berliinin olympialaisissa 1936.^[1][2] Hän pääsi 100 metrin vapaauinnissa alkueristä jatkoon ajalla 1.01,0 mutta karsiutui välierissä ajalla 1.00,5. Hän karsiutui 400 metrin vapaauinnin alkuerissä ajalla 5.08,9.^[2] Hän voitti pohjoismaisessa maaottelussa 100 metrin vapaauinnin vuonna 1935. Akateemisissa MM-kilpailuissa hän saavutti kaksi hopeaa.^[1]

Hietanen voitti Suomen-mestaruuden 100 metrin vapaauinnissa vuosina 1936, 1938–1939 ja 1943–1948 sekä 400 metrin vapaauinnissa vuosina 1934, 1936–1937 ja 1939.^[3] Hän voitti 4 × 200 metrin vapaauintiviestissä 13 Suomen-mestaruutta. Vuonna 1948 hän voitti vesipallon Suomen-mestaruuden. Hän edusti seuratasolla Helsingin Uimareita.^[1]

Hietanen paransi Suomen-ennätystä vuosina 1934–1937 kaksi kertaa 100 metrin vapaauinnissa, neljä kertaa 200 metrin vapaauinnissa, kaksi kertaa 400 metrin vapaauinnissa ja kerran 1 500 metrin vapaauinnissa.^[4] Hän alitti vuonna 1935 ensimmäisenä suomalaisena 100 metrin vapaauinnissa minuutin rajan ajallaan 59,5, joka säilyi Suomen-ennätyksenä 20 vuotta.^[1][4] Myös hänen 200 metrin vapaauinnin ennätyksensä 2.16,0 vuodelta 1937 alitettiin vasta vuonna 1955. Hänen paras aikansa 400 metrin vapaauinnissa oli 5.05,8 vuodelta 1936, ja se oli Suomen-ennätys vuoteen 1950 saakka. Hietasen Suomen-ennätysaika 1 500 metrillä oli 21.46,2 vuodelta 1936, ja sen alitti Vilho Nurmi jo seuraavana vuonna.^[4]