Harri Uolevi Saksala
Henkilötiedot
Syntynyt	22. tammikuuta 1948 (ikä 76)
Ammatti	Juristi
Muusikko
Taiteilijanimi	A. Isku
Soittimet	saksofoni, huuliharppu
Yhtyeet	Topmost, Soulset, Apollo, Kalevala, Punainen lanka, Kadunmiehet, Manifest, Conjunto Baron
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Harri Uolevi Saksala (s. 22. tammikuuta 1948^[1] Helsinki) on suomalaisen pop- ja jazzmusiikin monitoimimies, joka on esiintynyt 60-luvun popyhtyeessä, laulanut poliittisia lauluja, esiintynyt trubaduurina ja radiojuontajana sekä ollut ehdokkaana kunnallis- ja eduskuntavaaleissa (SDP).

Saksala kirjoitti ylioppilaaksi 1967, opiskeli Helsingin yliopiston musiikkitieteen laitoksella 1967–1969 ja oikeustieteellisessä tiedekunnassa 1969–1975 suorittaen oikeustieteen kandidaatin tutkinnon 1975. Hän toimi Love Recordsin musiikin kustannuspäällikkönä 1975–1976, Love Kustannuksen toimitusjohtajana 1976–1984, UMO Jazz Orchestran asiamiehenä 1975–1978, taiteilijoiden tili- ja lakiasiaintoimisto TATI:n lakimiehenä 1984–1985, Vantaan konserttitalo Martinuksen toiminnanjohtajana 1986–1996, radio Stadin toimittajana 1996–1998 ja radio Groove FM:n ohjelmajohtajana 1999–2001. Vuodesta 2004 Saksala on toiminut Humanistisen ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon lehtorina. Hän on ollut Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen vuodesta 2001, Helsingin ympäristölautakunnan varapuheenjohtaja vuodesta 2005 sekä Stadin slangi ry:n puheenjohtaja 2002–2004^[2] ja uudelleen vuodesta 2017.^lähde?

Harri Saksala opiskeli soittamista Helge Pahlmanin johdolla 1955–1960. Hän aloitti muusikonuransa laulamalla ja soittamalla saksofonia Topmost-yhtyeessä vuonna 1965. Yhtyeen muut jäsenet olivat Gugi Kokljuschkin (laulu), Eero Lupari (kitara), Heimo Holopainen (bassokitara), Arto "Poku" Tarkkonen (kosketinsoittimet) ja Kisu Jernström (rummut). Harri Saksala jätti Topmostin vuonna 1968 ja liittyi laulusolistiksi "Edward" Vesalan ja "Paroni" Paakkunaisen Soulset-yhtyeeseen sen solistin Al Sharpin kadottua yllättäen ulkomaille. Vuonna 1969 oli vuorossa Apollo-yhtye, jonka tarina oli lyhyehkö. Tämän jälkeen Saksala on esiintynyt laulajana, huuliharpistina ja harmonikan soittajana eri yhteyksissä, mm. useilla Hectorin levyillä.

• Topmost 1965–1968 ja 1988–
• Soulset 1968–1969
• Apollo 1969–1971
• Kalevala 1972–1973
• Punainen lanka 1974–1977
• Conjunto Baron 1978–1982
• Albert Järvinen Band 1985–1987
• Harri Saksala & Kadunmiehet 1993–1995
• duo Harri Saksala & Pepe Husu 1994–
• Stadin Juhlaorkesteri 2004
• duo Harri Saksala & Yrjänä Sauros 2004–
• yhteistyötä pariisilaisyhtye Tangoneonin kanssa 1990–

• Vaellan vaellan (Lobo Records 1979)
• Kymmenen laulua (Lobo Records 1980)
• Tänä yönä (Karhu 1981)
• Hassu Haitarimies (Karhu 1981)
• Trubaduurin kyynel (Euros 1983)
• Hassu Haitarimies ja uudet ystävät (Euros 1983), vuoden lastenlevy -palkinto
• Laulajan muotokuva (Euros 1983)
• Aleksis Kivi (Puistomusiikki 1984)
• Julma hellyys (Euros 1985)
• Muistikirja (Pyramid 1986)
• Le Tango (Lobo Records 1990)
• Laulut ja balladit (Lobo Records 1992)
• Elämä on väkevää (Olarin Musiikki 1996)
• Lauluja, vuosia, elämää - Osa 1 (Rocket Records 2014)
• Lauluja, vuosia, elämää - Osa 2 (Rocket Records 2014)

• A. Isku

• Latva, Tony - Tuunainen Petri: Iskelmän tähtitaivas. WSOY, 2004. ISBN 951-0-27817-3.

• Harri Saksalan esitystuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)
• Harri Saksalan sävellystuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)
• Harri Saksalan sanoitustuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)
• Harri Saksalan sovitustuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)

Auktoriteettitunnisteet: Taiteenala MusicBrainz