Hallitusmuoto
Wikipediasta
Hallitusmuoto on itsenäisen valtion yleensä perustuslain säätämisjärjestyksessä annettu laki, jossa määritellään valtion valtaa käyttävät instituutiot. Suomessa tämä nimi on ollut vuonna 1919 säädetyllä perustuslailla. Se samoin kuin kolme muutakin perustuslakia kumottiin vuonna 2000, kun voimaan tuli Suomen nykyinen perustuslaki.
Jaottelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suppeammassa mielessä hallitusmuodolla tarkoitetaan usein valtiojärjestelmän perustyyppiä, etenkin sitä, onko kyseessä tasavalta vai monarkia ja jälkimmäisessä tapauksessa erityisesti sitä, onko kyseessä perustuslaillinen monarkia. Antiikista alkaen hallitusmuodon perusjako on ollut seuraava:
- yksi hallitsee – monarkia, autokratia, tyrannia tai diktatuuri
- pieni joukko hallitsee – oligarkia, aristokratia
- kansa hallitsee – demokratia. [1]
Tässä perusjaottelussa demokratia voidaan määritellä ainoastaan sekahallinnoksi, jossa yhdistyy kaksi ja tai kolme edellä luetelluista perusmuodoista. 1700-luvulle tultaessa jaottelu oli muuttunut. Juristin koulutuksen saanut filosofi ja kirjailija Montesquieu jakoi teoksessaan Lakien henki perustyypit näin:
- tasavaltainen
- kuningasvaltainen (monarkkinen)
- despoottinen. [2]
Montesquieu määritteli kaksi tasavallan tyyppiä näin: ”Tasavaltainen hallinto on se, jossa ylin päätäntävalta on koko kansalla tai sen osalla … Kun ylin valta on koko kansalla, kyseessä on demokratia. Kun ylintä valtaa käyttää vain osa kansasta, kyseessä on aristokratia.”[3]
Suomen hallitusmuotojen historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruotsin vallan aikana Suomessa noudatettiin Ruotsin hallitusmuotoja, jotka annettiin 1634, 1719, 1720 ja 1772. Hallitusmuotona on usein pidetty myös vuoden 1634 hallitusmuodon korvannutta vuoden 1660 lakia ja 1693 annettua Kaarle XI:n testamenttia. Eri hallitusmuodot eli perustuslain luonteisia määräyksiä sisältäneet lait eivät ole keskenään kovinkaan vertailukelpoisia, sillä niissä oli paljon myös hallintoa koskevia asioita. Vuoden 1772 hallitusmuotoa täydennettiin vuoden 1789 yhdistys- ja vakuuskirjalla. Molemmat korvattiin Ruotsissa vuoden 1809 hallitusmuodolla.
Suomessa molemmat pysyivät voimassa koko autonomian ajan ja ne korvasi vasta vuoden 1919 hallitusmuoto, joka puolestaan korvattiin vuonna 2000 uudella perustuslailla. Suomen Venäjään liittämisen vuoksi osa vuosien 1772 ja 1789 lakien säännöksistä jäi pois käytöstä. Niihin tehtiin myös muutoksia vuoden 1869 valtiopäiväjärjestyksellä, vuoden 1886 julistuskirjalla ja vuoden 1906 valtiopäiväjärjestyksellä.[4][5]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Tacitus, Annales IV, 33
- ↑ Montesquieu, Lakien henki II, 1. lähde tarkemmin?
- ↑ Lakien henki II, 2. lähde tarkemmin?
- ↑ Otavan iso tietosanakirja, Otava 1960–1965.lähde tarkemmin?
- ↑ Uusi tietosanakirja, Tietosanakirja oy 1960–1966.lähde tarkemmin?
Text is available under the CC BY-SA 4.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.
