Villa Adriana
Wikipediasta
Villa Adriana (it., Hadrianuksen huvila) on keisari Hadrianuksen rakennuttama puistomainen huvila-alue nykyisen Tivolin (antiikin Tibur) lähettyvillä, 23 kilometriä Roomasta itään. Se rakennettiin kahdessa vaiheessa vuosina 118–134. Huvila toimi Hadrianuksen residenssinä, sillä hän ei viihtynyt pääkaupungissa. Tivoli valittiin rakennuspaikaksi luultavasti, koska paikalla oli jo 100-luvulla eaa. rakennettu huvila. Lisäksi Anio-jokea myöten päästiin helposti Roomaan. Alueella oli myös saatavilla runsaasti rakennuskiveä paikallisista travertiinilouhimoista.
Alueella on yli 30 rakennusta, joista monet on nimetty Hadrianuksen matkoillaan näkemien kreikkalaisten esikuvien mukaisesti. Huvila-alueella on keisarin yksityispalatsin lisäksi urheilukenttä ja stadion, kreikkalainen ja roomalainen kirjasto, kylpylät, Kanopos-niminen pylväiden ympäröimä vesiallas (lat. Canopus, nimetty Egyptin Kanopoksen kanavan mukaan), Poikile-niminen pylväshalli (Ateenan Stoa Poikile) ja lukuisia muita vesielementtiä hyödyntäviä rakennuksia, kuten Teatro Marittimo ja pyöreä huvilasaari. Lisäksi alueella oli pretoriaanikaartin majoitustilat. [1] Kompleksin keskellä on kanavien eristämä huvimaja, Teatro marittimo, jonne keisari ehkä vetäytyi mietiskelemään. Rakennuskokonaisuudesta tuli esikuva rikkaiden roomalaisten maaseutupalatseille.[2]
Arkkitehtuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Arkkitehtuuri on monimuotoista ja teknisesti kehittynyttä, mikä oli ominaista Hadrianuksen ajalle. Huvilassa on käytetty holveja ja kupoleita ja maiseman kumpuilevaa muotoa on hyödynnetty rakennusten sijoittelussa. Huoneet oli koristeltu marmori- ja pronssipatsailla, maalauksilla ja mosaiikeilla. Rakennusaineena käytettiin roomalaista tiilellä verhoiltua betonia (opus mixtum), joka päällystettiin marmorilaatoilla. Marmoriverhous on kauan sitten hävinnyt. Rakennukset eivät ole suoria kopioita ulkomaisista esikuvistaan, vaan edustavat esikuvien ideaa ja arvoja. Villa Adrianan arkkitehdin nimeä ei tiedetä. Epäillään, että arkkitehtuurista kiinnostunut hallitsija olisi ollut mukana suunnittelussa tai ainakin antaneen siihen omia ideoitaan.[1]
Palatsialueen kohtalo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hadrianuksen jälkeen huvilaa käyttivät hänen seuraajansa Antoninus Pius, Marcus Aurelius, Septimius Severus ja Diocletianus, kunnes Konstantinus Suuri jätti sen rappiolle. Hän vei suuren osan kuvapatsaista mukanaan Konstantinopoliin. Hylätty huvila jäi ryöstäjien ja ilkivallan armoille. Sitä käytettiin pitkään rakennusmateriaalin lähteenä ja marmorit vietiin uusiokäyttöön tai poltettiin kalkiksi. Ennen pitkää alue metsittyi ja katot romahtivat. [1]
1700-luvulla huvilasta löydettiin sinne unohtuneita kuvapatsaita ja mosaiikkeja, jotka siirrettiin Vatikaanin museoihin ja moniin muihin Euroopan museoihin. Huvilan raunioista löydettyjä teoksia on Tukholmassa, Pietarissa, Lontoossa, Dresdenissä ja Pariisissa. [1] Osa niistä on kuuluisia, kuten Versailles’n Diana ja Polvistuva Venus.
Kardinaali Ippolito d'Este aiheutti suurta tuhoa rakentaessaan lähistölle huvilansa (Villa d'Este) Villa Adrianan raunioista ryöstämällään marmorilla ja veistoksilla. Vasta 1800-luvulla Italian yhdistyttyä huvila suojeltiin. Alue on hyvin laaja, noin 18 neliökilometriä ja paljon siitä on vielä tutkimatta.
120 hehtaarin alueelle levittäytyneet rakennukset[2] liitettiin vuonna 1999 Unescon maailmanperintöluetteloon.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Castrén, Paavo: Uusi antiikin historia. Otava, 2011. ISBN 978-951-1-21594-3.
- Sir Banister Fletcher's "A History of Architecture", 18. painos, Athlone Press 1975, ISBN 0-485-55001-6
- The Oxford Classical Dictionary, 2. painos, Oxford University Press 1979, ISBN 0-19-869117-3
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Agrigento
- Alberobellon trullitalot
- Alppien paalutalot (yhteinen viiden muun maan kanssa)
- Amalfin rannikko
- Aquileia
- Assisin fransiskaanikohteet
- Berninan rautatie (yhteinen Sveitsin kanssa)
- Casertan palatsi, Vanvitellin akvedukti, San Leucion rakennusryhmä
- Castel del Monte
- Cerveteri, Tarquinia
- Cilento ja Vallo di Diano, Paestum, Velia, Certosa di Padula
- Crespi d’Adda
- Dolomiitit
- Etna
- Ferrara
- Firenze
- Genova: Le Strade Nuove ja Palazzi dei Rolli
- Ivrea
- Langobardien hallintokeskukset Italiassa
- Liparisaaret
- Mantova ja Sabbioneta
- Medicien villat ja puutarhat
- Modenan katedraali, Torre Civica ja Piazza Grande
- Monte San Giorgio (yhteinen Sveitsin kanssa)
- Napoli
- Padovan kasvitieteellinen puutarha
- Piazza dei Miracoli
- Piemonten ja Lombardian pyhät vuoret
- Piemonten viinimaisema: Langhe-Roero ja Monferrato
- Pienza
- Pompeji, Herculaneum, Torre Annunziata
- Portovenere, Cinque Terre ja saaret Palmaria, Tino ja Tinetto
- Ravennan varhaiskristilliset rakennukset
- Rooma
- San Gimignano
- Santa Maria delle Grazie
- Sassi di Matera
- Savoijin kuninkaallisen suvun asuinrakennukset
- Siena
- Su Nuraxi di Barumini
- Syrakusa ja Pantalican kivinen nekropolis
- Urbino
- Val Camonica
- Val di Noto
- Val d’Orcia
- Venetsia
- Verona
- Vicenza ja Veneton palladiolaiset villat
- Villa Adriana
- Villa d'Este
- Villa Romana del Casale
Text is available under the CC BY-SA 4.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.
