Haaste
Wikipediasta
Haaste on oikeudenkäyntiin liittyvä termi. Haasteella tarkoitetaan vastaajalle annettua kehotusta vastata kirjallisesti kanteeseen tai syytteeseen tai saapua oikeuden istuntoon.[1] Tuomioistuin antaa pääsääntöisesti haasteen vastaajalle sekä siviiliasioissa että rikosasioissa; rikosasioissa myös syyttäjä voi joissain tapauksissa antaa haasteen vastaajalle[2].
Haasteen sisältö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaikissa oikeuden antamissa haasteissa on aina seuraavat perusasiat:[1]
- kehotus vastata kanteeseen kirjallisesti tai kehotus saapua oikeuteen vastaamaan kanteeseen tai syytteeseen suullisesti oikeuden istunnossa
- määräaika, johon mennessä kirjallisen vastauksen on saavuttava asianomaisen oikeuden kansliaan, tai aika, jolloin oikeuden istunto pidetään
- vastaamatta jättämisen tai oikeudesta poissa olemisen seuraamukset.
Haaste siviiliasioissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaikille haasteille yhteisten perustietojen lisäksi siviiliasioissa annetussa haasteessa vastaajaa kehotetaan vastauksessaan:[3]
- ilmoittamaan, myöntääkö hän kanteen vai vastustaako hän sitä;
- vastustaessaan kannetta esittämään sellaiset perusteet vastustamiselle, joilla on merkitystä asian ratkaisemisen kannalta;
- ilmoittamaan mahdollisuuksien mukaan ne todisteet, jotka hän aikoo vastauksensa tueksi esittää, ja mitä hän kullakin todisteella aikoo näyttää toteen;
- esittämään vaatimuksensa oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta, jos hän pitää sitä aiheellisena;
- liittämään vastaukseen asiakirja, johon kanteen vastustaminen perustuu, alkuperäisenä tai jäljennöksenä ja ne kirjalliset todisteet, joihin vastauksessa vedotaan; sekä
- tekemään väitteensä siitä, ettei tuomioistuin voi ottaa asiaa tutkittavaksi.
Käräjäoikeus voi lisäksi kehottaa vastaajaa lausumaan vastauksessaan jostakin erityisestä kysymyksestä.
Haaste rikosasioissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaikille haasteille yhteisten perustietojen lisäksi rikosasioissa annetussa haasteessa yleisesti kehotetaan vastaajaa:[4]
- ilmoittamaan kantansa häntä vastaan esitettyihin vaatimuksiin;
- ilmoittamaan kantansa perustelut, jos hän kiistää syytteen tai muut vaatimukset;
- ilmoittamaan todisteet, jotka hän aikoo esittää, ja mitä hän kullakin todisteella aikoo näyttää toteen, jollei vastaajan tunnustuksen tai muiden seikkojen perusteella voida olettaa, ettei todistelua tarvita; ja
- toimittamaan tuomioistuimelle ne kirjalliset todisteet, joihin hän vetoaa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Vuorenpää, Mikko: Prosessioikeuden perusteet. Helsinki: Talentum, 2009. ISBN 978-952-14-1447-3.
- ↑ Vuorenpää Mikko, Helenius Dan ym.: ”2. Rikosjutun käsittely; Haastehakemus; Yleistä; Syyttäjän antama haaste”, ”IX Oikeudenkäynti käräjäoikeudessa”, Prosessioikeus, s. (verkkokirja, jossa ei ole sivunumeroita). Syyttäjällä on ROL 5:1.1:n mukaisissa kirjallisissa asioissa oikeus aina antaa haaste itse; muissa asioissa tuomioistuin voi määrätä syyttäjän antamaan haasteen vastaajalle. Määräyksen antaminen edellyttää ainoastaan, että tuomioistuin suorittaa eräänlaisen soveltuvuusarvion: on oltava aiheellista, että syyttäjälle annetaan kyseinen oikeus (ks. HE 82/1995 vp, s. 61). Alma Talent, 2021.
- ↑ Oikeudenkäymiskaari 5 luku 10 §. Finlex. Ajantasainen lainsäädäntö.
- ↑ Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 5 luku 9 §. Finlex. Ajantasainen lainsäädäntö.
Text is available under the CC BY-SA 4.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.
