Gizan pyramidit sijaitsevat Gizassa Kairon eteläpuolella Egyptissä. Pyramidit rakennettiin noin vuosien 2600–2500 eaa. aikana. Pyramidiryhmään kuuluvat faaraoiden Khufu (Kheops), Khafre (Khefren) ja Menkaure (Mykerinos) hautamuistomerkit^[1]. Näistä Kheopsin pyramidi kuuluu maailman seitsemään ihmeeseen.

Turistien on mahdollista myös vierailla pyramidien sisällä, mutta yleensä vain yksi pyramidi kerrallaan on avoinna yleisölle.

Gizan pyramidien vieressä on Gizan sfinksi, joka rakennettiin noin vuonna 2500 eaa. Sfinksin pituus on noin 73,5 metriä ja korkeus 20 metriä.

Pyramidit ovat olleet Unescon maailmanperintöluetteloa vuodesta 1979 lähtien.^[2][1]

Kheopsin pyramidi rakennettiin noin vuonna 2550 eaa. Tuolloin rakennuksen alkuperäinen korkeus oli 146,5 metriä, leveys 230,3 metriä ja sivun kaltevuus 51,5 astetta. Nykyään korkeus on pudonnut 137,85 metriin. Pyramidin rakennukseen käytettiin yli kaksi miljoonaa kiveä, joiden keskipaino oli 2,5 tonnia. Pyramidi oli yli 4 000 vuoden ajan maailman korkein rakennus.

Khefrenin pyramidi rakennettiin noin vuonna 2494 eaa. Alkuperäinen korkeus oli 143,5 metriä ja leveys 215,5 metriä.

Mykerinoksen pyramidi rakennettiin noin vuonna 2455 eaa. Sen Alkuperäinen korkeus oli 65 metriä ja leveys 140 metriä.

Pyramidien rakennustapaa pohtivat jo antiikin kreikkalaiset, eikä oikeaa rakennustapaa tiedetä varmasti vieläkään. Useita teorioita on toki esitetty, joista ensimmäisen esitti kreikkalainen historioitsija Herodotos, joka väitti, että tonnien painoiset kivet nostettiin paikoilleen pienillä puisilla nostureilla. Teoriaa pidetään kuitenkin epätodennäköisenä.

Suosituimman teorian mukaan pyramidin ulkopuolella kiersi luiska, jota pitkin kivet kuljetettiin ylös. Tässäkin teoriassa on kuitenkin heikkoutensa.

Sementtiteorian valetuista lohkareista esitti ensimmäisen kerran ranskalainen Joseph Davidovits 1980-luvulla. 2000-luvulla hän on saanut belgialaisen Notre-Dame de la Paix -yliopiston fyysikon Guy Demortierin tuen. Demortier ei usko, että pyramidien rakentaminen kokonaisista kivilohkareista olisi ollut edes mahdollista.^[3]

Uudistettu ramppiteoria on ranskalaisen Jean-Pierre Houdin julkaisema keväältä 2007. Sen mukaan kivet kiskottiin ylös pyramidin sisällä kulkevia ramppeja pitkin, jotka muodostavat spiraalin muodon kokonaisuutena, joka nousee seitsemän asteen kulmassa. Aurinkoisella säällä voi vieläkin nähdä vaaleammalla linjan pyramidin sivussa, joka vastaa teorian seitsemän asteen kulmaa Gizan pyramideissa. Pyramidien kulmat olisi myös jätetty auki, jotta kivien kääntäminen olisi ollut mahdollista. National Geographic -dokumentti esitti, että Houdin teoria mahdollistaa sen, että pyramidien sivut kohtaavat symmetrisesti rakennelman huipulla sen rakennuttua, jota aiemmat teoriat eivät ehkä mahdollista.^[4]

Yleisesti on oletettu, että pyramidien rakentamiseen käytettiin orjatyövoimaa. Hautalöytöjen perusteella on kuitenkin esitetty, että rakentajat ovat olleet vapaita työmiehiä ympäri valtakuntaa.^[5] Näistä osa on asunut alueella perheineen ja haudattukin alueelle; osa on ollut töissä lyhyemmissä pätkissä.^[5] Osa tutkijoista on myös sitä mieltä, etteivät orjien taidot olisi riittäneet pyramidien rakentamiseen.^[6]