Geneven sopimukset ovat joukko sodassa haavoittuneiden, sotavankien ja siviiliväestön kohtelua sääteleviä kansainvälisiä sopimuksia. Vuonna 1864 solmittiin Punaisen Ristin perustajan Henri Dunantin aloitteesta Genevessä sopimus, joka koski haavoittuneiden ja sairaiden sotilaiden huoltoa. Sitä on täydennetty ja laajennettu uusilla sopimuksilla vuosina 1906, 1929 ja 1949. Toisen maailmansodan jälkeen sopimukset koottiin neljäksi yleissopimukseksi.^[1]

Nykyisin voimassa olevat Geneven sopimukset ovat vuodelta 1949 ja niihin ovat sitoutuneet kaikki maailman valtiot. Geneven sopimukset sisältävät määräyksiä siitä, miten haavoittuneita kohdellaan niin maalla kuin merellä, mitkä ovat sotavankien oikeudet sekä määräyksiä siviiliväestön suojelusta sodan aikana. Vuonna 1977 allekirjoitettiin vielä kaksi ns. lisäpöytäkirjaa, jotka koskevat muun muassa väestönsuojelua ja valtioiden sisäisiä aseellisia konflikteja. Geneven sopimuksissa määritellään myös punaisen ristin, punaisen puolikuun ja punaisen kristallin tunnukset, jotka ovat kansainvälisiä suojamerkkejä.^[1]

Geneven sopimukset muodostuvat neljästä konventiosta. Ensimmäinen konventio käsittelee loukkaantuneiden ja sairaiden asemaa. Toinen konventio käsittelee laivaston loukkaantuneita ja sairaita sekä haaksirikkoutuneita. Kolmas konventio käsittelee sotavankien asemaa ja luettelee heidän oikeutensa. Neljäs konventio käsittelee siviilien suojelua sodan aikana.

Geneven sopimuksissa on lisäksi kolme protokollaa. Ensimmäinen protokolla käsittelee aseellisten konfliktien uhrien asemaa ja laajentaa suojaa rasistisia hallintoja vastaan. Toinen protokolla käsittelee ei-kansainvälisiä asellisia konflikteja. Kolmas protokolla sisältää eräitä lisämääräyksiä.^[1]

Geneven sopimusten yleiset periaatteet ovat seuraavat:^[1]

• Tarpeetonta kärsimystä on vältettävä.
• Sodankäyntimenetelmiä on rajoitettu.
• Tehdään ero taistelijoiden ja ei-taistelijoiden välillä.
• Lääkintä- ja avustustoiminta on puolueetonta ja sitä pitää suojella (muun muassa suojamerkin kunnioitus).
• Kansainvälisellä yhteisöllä on oikeus valvoa periaatteiden toteutumista.

Seuraavat merkit on tunnustettu kansainvälisesti suojeltaviksi lääkintähuollon suojamerkeiksi Geneven sopimuksissa:

• 
  Punainen risti (GCI 38 artikla, 1949).
• 
  Punainen puolikuu (GCI 38 artikla, 1949). Merkin käyttö punaisen ristin sijasta sallitaan sitä jo käyttäville.
• 
  Punainen leijona ja aurinko (GCI 38 artikla, 1949). Merkin käyttö punaisen ristin sijasta sallitaan sitä jo käyttäville. Käytettiin ainoastaan Iranissa 1924–1980.
• 
  Punainen kristalli^[2] (LPIII 2 artikla, 2005). Merkillä on yhtäläinen asema edellisten kanssa.

Geneven sopimuksien törkeä rikkominen määritellään sotarikokseksi (P1/85/5). Yksinkertaistettuna näitä ovat:

• Siviiliväestön tappaminen, ottaminen panttivangiksi, kidutus, siirtäminen ja karkotus (IV/147, P1/85/4a)
• Oman siviiliväestön siirtäminen miehitetylle alueelle (P1/85/4a)
• Sellainen omaisuuden hävittäminen tai anastaminen, joka ei ole sotilaallisen välttämättömyyden kannalta perusteltu ja on toteutettu suuressa mittakaavassa laittomasti ja mielivaltaisesti, (IV/147)
• Umpimähkäinen siviiliväestöön ja -kohteisiin vaikuttava aseellinen toiminta tietäen sen aiheuttavan kohtuuttomia ihmishengen menetyksiä ja haavoittumisia siviiliväestön keskuudessa tai vahinkoa siviilikohteille, (P1/85/3b)
• Aseellinen toiminta vaarana olevia voimia sisältävää laitosta tai rakennelmaa vastaan tietäen hyökkäyksen aiheuttavan kohtuuttomia ihmishengen menetyksiä ja haavoittumisia siviiliväestön keskuudessa tai vahinkoa siviilikohteille, (P1/85/3c)
• Hyökkääminen historiallisia, kulttuurisia tai uskonnollisia kohteita vastaan elleivät ne ole sotilaskohteiden välittömässä läheisyydessä, (P1/85/4d)
• Siviileille, haavoittuneille, vangituille tai haaksirikkoisille tehdyt biologiset kokeet ja heille haitalliset lääketieteelliset toiminpiteet, (I/12, II/12, II/51, III/130, IV/147)
• Rotuerotteluun perustuvan epäinhimillisen tai alentavan käytännön harjoittaminen, (P1/85/4)
• Punaisen Ristin tai muun yleissopimuksissa tunnustetun suojelevan merkin petollinen käyttö, (P1/85/3f)
• Taistelukyvytöntä vihollista vastaan hyökkääminen (vangittu, antautumassa oleva, tajuton tai muutoin haavoittumisen vuoksi vaaraton), (P1/85/3d)
• Sotavangin pakottaminen palvelemaan vihollisvallan aseellisissa voimissa, (IV/130)
• Sotavangin terveyden vaarantaminen tai kuoleman aiheuttaminen, (III/13)
• Viivyttely sotavankien tai siviilihenkilöiden kotiuttamisessa, (P1/85/4b)
• Säännönmukaisen ja puolueettoman oikeudenkäynnin estäminen. (P1/85/4e, IV/147)

Suomi on hyväksynyt Geneven sopimukset (yhdellä varaumalla), ja ne löytyvät valtiosopimustietokannassa (FINLEX):

• GCI: Genèven sopimus maasotavoimiin kuuluvien haavoittuneiden ja sairaiden aseman parantamisesta 12 päivänä elokuuta 1949 Finlex.
• GCII: Genèven sopimus merisotavoimiin kuuluvien haavoittuneiden, sairaiden ja haaksirikkoutuneiden aseman parantamisesta 12 päivältä elokuuta 1949 Finlex.
• GCIII: Genèven sopimus sotavankien kohtelusta 12 päivältä elokuuta 1949. Finlex.
• GCIV: Genèven sopimus siviilihenkilöiden suojelemisesta sodan aikana 12 päivältä elokuuta 1949 Finlex.

• LPI: Geneven yleissopimusten lisäpöytäkirja kansainvälisten aseellisten selkkausten uhrien suojelemisesta (I pöytäkirja) Finlex.
• LPII: Geneven yleissopimusten lisäpöytäkirja kansainvälistä luonnetta vailla olevien aseellisten selkkausten uhrien suojelemisesta (II pöytäkirja) Finlex.
• LPIII: Geneven vuoden 1949 yleissopimusten lisäpöytäkirja uuden tunnusmerkin käyttöönotosta Finlex.

Geneven sopimukset - Suomen postilaitoksen vuonna 1964 julkaisemat merkit:

• 
• 
  Prisoners of War.
• 
  Wounded and Sick in Armed Forces.
• 
  Protection of Civilian Persons in Time of War

• Sodan oikeussäännöt
• Haagin rauhankonferenssit

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Geneven sopimukset Wikimedia Commonsissa